Sylva sai käyttäjiensä näköiset tilat

Kun Sylvan uusia tiloja toteutettiin, COREspacen Päivihelena Hallanoro halusi kuulla niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkemyksiä ja luoda paikan, jossa kaikkien on hyvä olla.

– Sylva nousi heti iholle alkutapaamisessamme marraskuussa 2016. Sylva ry:n toiminta on varmasti meistä jokaisesta koskettavaa. Läsnä on samaan aikaan kiitollisuus sekä suru. Sylvan jäsenet, jotka ovat käyneet läpi henkilökohtaisessa elämässään koskettavimman asian, olivat mielessäni päällimmäisenä koko projektin ajan.

Näin kertoo heinäkuussa 2017 sisustusarkkitehti Päivihelena Hallanoro, joka toteutti Sylvan uudet tilat Helsingin Kampissa Jaakonkadulla sijaitsevaan Graniittitalon kiinteistöön.

Päivihelena on liikuntaa intohimoisesti harrastava 49-vuotias sisustusarkkitehti, jolla on teini-ikäinen poika. Hän opiskeli tutkinnon Yhdysvalloissa ja sen lisäksi on asunut Japanissa sekä Arabiemiraateissa.

– Kulttuurien kirjo näkyy kädenjäljessäni nähdä tila ja mahdollisuudet sekä rohkeudessa käyttää erilaisia värejä ja muotoja samanaikaisesti, unohtamatta mitä halutaan lopputulokseksi. Olen suvaitsevainen visuaaliselle erilaisuudelle.

Päivihelena omistaa tilasuunnittelutoimisto COREspacen, joka toimii freelancer- sekä yhteistyökumppanuuspohjalta eri projekteissa.

– On tärkeää, että muutoksessa on mukana asiakasyrityksen johto ja heillä on aito halu lähteä yhdessä muutokseen. Itse haluan ymmärtää perin pohjin yrityksen identiteetin ja toimintamallit. Projektit kestävät tyypillisesti kuusi kuukautta, jonka aikana on syntynyt tiivis suhde ja luottamus yhteiseen tekemiseen.

Kasaritunnelmista nykypäivään

Sylvan uusien tilojen hakeminen alkoi jo syksyllä 2016, jolloin yhdistyksessä linjattiin, että toimintaa muutetaan suuntaan, joka vaatii isommat tilat – niin asiakkaiden käyttöön kuin kasvavalle työntekijäjoukolle.

– Tilojen katselmus lähti liikkeelle niin, että kävin tutustumassa useisiin kiinteistöihin, jotka vastasivat haluttua neliöhintaa sekä kuntoa ja sijaintia. Helsingin keskustassa on vapaita toimitiloja, mutta haaste on näissä ns. neliömäärältään pienemmissä kohteissa. Kun kohde tulee markkinoille, se napataan suhteellisen nopeasti.

Koska Sylva on yhdistys, se toimii hallituksen ohjauksessa, joten päätöksentekoprosessi voi olla joskus pitkä. Tilat piti hyväksyttää hallituksella ennen päätöksiä.

– Kun määrityksen mukainen kohde oli löytynyt, kävimme toiminnanjohtaja Marika Aron kanssa tutustumassa siihen. Mieluinen kohde löytyi ensin toisen kiinteistöomistajan alta, mutta menetimme sen, koska nimenomaan tämä reagointiherkkyys oli haaste. Kävimme katsomassa myös tiloja yhdessä henkilökunnan kanssa. Pettymys oli tietysti läsnä, koska tilat menivät ohitsemme.

Päivihelena ja sylvalaiset jatkoivat etsimistä, kunnes Graniittitalosta löytyi täysin saneerattava kohde.

– Se oli itselleni intohimon kohde! Tilat olivat olleet puolet neliöistään saunaosastoa, joten kun kävin ensi kertaa kohteessa, näky oli jotain muuta kuin se on nyt. 80-luvun havina oli voimakkaasti läsnä saunaosastossa. Pinnat olivat alkuperäiset ja osin purkutoimenpiteiden alla. Se oli kuitenkin loistotilanne näin sisustusarkkitehdin silmin katsottuna. Olen kiitollinen, että Marika luotti näkemykseeni ja uskoi, että saisimme tiloista Sylvalle käyttökelpoiset.

Kaikki ovat tervetulleita

Päivihelena halusi luoda Sylvalle tilat, joissa jäsenet tuntevat olonsa arvostetuksi, erityiseksi ja onnistujiksi. Samalla oli kuitenkin muistettava, että yhdistyksen työntekijät tarvitsivat tilat, jossa oli rauhaa keskittyä jokaiseen henkilöön sillä hetkellä, ja toisaalta tilat, jotka palvelisivat suurta joukkoa yhdessä tekemisen hetkellä.

– Marikalla oli selkeä visio siitä, että Sylvan tiloista halutaan sellaiset, että sinne on yhdistyksen jäsenten helppo tulla. Sylvalaiset haluavat jäsenensä lähelleen, koska vuorovaikutus parhaimmillaan on molemminpuolista vastavuoroisuutta. Nyt Sylvan perheille ja nuorille on fyysinen paikka, mihin voi tulla hakemaan energiaa ja tukea sekä rauhoittumaan tai muuten vaan hengailemaan, omiensa parissa!

Nykypäivänä yleinen trendi on tehdä työtilat avoimeksi toimistotilaksi. Tästä kuitenkin Sylvan osalta poikettiin, koska oli alusta asti selvää, että työntekijät tarvitsevat omat työhuoneet. Yhdistyksen jäsenten palvelu on henkilökohtaista ja henkilöiden tietosuojaa on noudatettava. Myös moniin luoviin työprosesseihin tarvitsee oman rauhan. Lisäksi rakennettiin ns. vetäytymistiloja, joissa on rauha keskustella ja kokoustaa.

– Keittiö oli ilmeisen tärkeä sylvalaisille. Sen ympärille nähtiin heti halu rakentaa yhteisöllisyyttä. Iso ruokapöytä ja saareke mahdollistavat isomman ryhmän ruokailun. Myös ruokailutilan viereen sijoitettu monitoimihuone siirtoseinällä avautuu tarvittaessa yhtenäiseksi olohuoneen ja ruokailutilan kanssa.

Monitoimihuoneessa tuli lisäksi huomioida sen tarkoitus. Tilassa pidetään toimintaterapioita, jolloin tilaan ei haluta ulkopuolisia häiriöitä eikä tilasta ulkopuolelle ääniä.

– Akustoivalla siirtoseinällä saimme tämän tarpeen täytettyä. Unohtamatta sitä, että neliöt saadaan erittäin kiitettävästi käyttöön. Siirtoseinään sijoitettiin ovi nimenomaan lasten ja nuorten käyttöä varten, jotta kulku koetaan helpoksi ja tilasta pääsee nopeasti pois.

Ensituntuma tilasta osoittautui oikeaksi

Päivihelenan mukaan itse tilasuunnittelu on vain yksi kolmasosa koko prosessista. Ensin tehdään pohjatyötä, jotta ymmärretään mitä asiakkaan yritys tekee päivittäin. Mitkä ovat heidän kulmakivensä, mihin yritys tähtää, miltä se haluaa näyttää niin sisäiselle kuin ulkoisellekin kohderyhmälleen? Millaiset toimitilat palvelevat juuri tätä yritystä? Onko yrityksellä erityistarpeita? Mikä on budjetti? Miten yrityksen vastuuhenkilöt ovat sitoutuneet prosessiin?

– Sylvan osalta kävimme henkilökunnan kanssa läpi yksityiskohtia pari kertaa workshopin kautta. Lisäksi käytimme sähköistä kyselyä, johon Sylvan jäsenet halutessaan saivat osallistua. Yhdistyksen hallituksen terveiset välittyivät myös sähköisen kyselyn kautta. Tiivis yhteydenpito minun ja Marikan välillä antoi välitöntä palautetta jokaisella askeleella.

Heti kun Päivihelena ja Marika olivat käyneet Graniittitalon tiloissa, Päivihelena piirsi pohjapiirroksen tilaratkaisusta. Tämän pohjalta kiinteistönomistaja Ilmarinen teki omat saneerauslaskelmansa, miten se istui saneerausbudjettiin ja mitkä osa-alueet jäisivät vuokralaisen maksettavaksi tai vuokraan jyvitettäväksi.

– Tämä piirtämäni tilaratkaisu itseasiassa pysyi loppuun asti samanlaisena. Pystyin heti näkemään tilan antamat mahdollisuudet, jonka vuoksi piirtämäni pohja nousi yhdessä viikonlopussa lopulliseen asuunsa. Erityistarpeena tilaan piirrettiin liikuntarajoitteisille oma saniteettitila, koska kiinteistössä ei ole yhtään määrityksen mukaista tilaa pyörätuolia tai tukivälinettä käyttävälle.

Kiinteistö oli kokonaisuudessaan saneerausprosessin alla, joten ajankohta muuttaa oli juuri oikea. Kiinteistöön oltiin määritelty märkätilojen laatat sekä väliovien materiaalit, jotka hyväksyttiin sellaisenaan. Yleiseen käytävään määriteltiin sama kalaruotokuvio kuin kiinteistössä on vallitsevana ilmeenä. Muiden tilojen osalta Päivihelena toi näkemyksen tilaan omilla materiaalivalinnoillaan sekä väriehdotusten kautta, jotka sitten sylvalaiset hyväksyivät.

Neliöt tehokkaasti käyttöön!

– Akustisuus on asia, joka nousee aina kaikissa tiloissa esille. Sylvan tiloissa onnistuttiin mielestäni hienosti, Päivihelena sanoo.

Sylvan tiloihin sijoitetiin akustisia elementtejä – kuten tekstiilimattoja, verhoja ja verhoiltuja kalusteita – lisäämään äänten vaimennusta sekä myös pehmentämään tilan tuntua ja lisäämään kodikkuutta.

– Yksilöhuoneet tekevät usein tilasta putkimaisen, mutta tässä saatiin aikaan yhteisöllisyys vaikkakin työhuoneita tuli viisi kappaletta. Kaikki ovat osa yhtä kokonaisuutta. Tilatehottomuus on myös usein tyypillinen haaste. Sylvan tilojen neliömäärä ei ole iso, mutta sain neliöt tehokkaasti käyttöön ja tunnun siitä, että neliöitä olisi enemmän. Jokaisella nurkalla ja huonekalulla on funktionsa.

Kompromissejakin jouduttiin tekemään. Sylvan tilojen tapauksessa ne nousivat esille materiaali- ja kalustevalinnoissa.

– Esittelin eri vaihtoehtoja ja katsoimme kustannuslähtöisesti kokonaisuutta, josta Sylva teki päätökset. Kun budjettihaarukka oli tiedossa, oli helppo esitellä tuotteita, jotka osuivat budjettiin.

”Olen kiitollinen tästä matkasta”

Entäpä mistä yksityiskohdista sisustusarkkitehti on itse tyytyväisin?

– Tässä projektissa yksityiskohtien nivoutuminen yhteen on onnistunut. Uudet tilat antavat aina enemmän mahdollisuuksia käyttää sitä tilaa haluamallaan tavalla. Värien käyttö oli palkitsevaa ja ne tuovat hienosti energiaa ja harmoniaa tiloihin. Työhuoneet ovat hyvin kodikkaat ja vetäytymistilat mahdollistavat työn tekemisen eri paikoissa. Olen nimennyt one-to-one -huoneen ”kappeliksi”, koska sillä on ihan oma kaikunsa, rauhallisuudellaan ja upealla näkymällään, joka avautuu Helsingin ylle.

Luonnonvalon ja kaupungin läsnäolo oli asia, jonka Päivihelena halusi sisällyttää osaksi Sylvan tiloja. Esimerkiksi keltainen SmartBlock on sijoitettu niin, että se avautuu kohti kattonäkymää ja antaa monia erilaisia vivahteita kokea tila.

Päivihelenalle Sylvan uusien tilojen tekeminen oli sykähdyttävä kokemus, joka pysyy mielessä pitkään.

– Sylva jää aina osaksi elämääni, sen ihmiset ja tuntu, joka yhdistyksestä huokuu. Olen kiitollinen tästä matkasta.

Teksti: Mari Pöyhtäri ja Päivihelena Hallanoro
Kuvat: Jonne Salminen