LAPSUUSIÄN LYMFOOMAT

Lymfoomat jaetaan kahteen pääryhmään: Hodgkinin tautiin ja ns. non-Hodgkin-lymfoomaan (NHL). Kumpaankin sairastuu maassamme vuosittain 4 - 6 lasta.

• Hodgkinin tautiin sairastuvista lähes kaikki ovat kouluikäisiä - suuri osa yli 10-vuotiaita. Hodgkinin tauti ilmenee pääasiassa kaulan ja välikarsinan imusolmukkeiden usein voimakkaana, mutta kivuttomana suurentumisena rintaontelossa, keuhkojen välisellä alueella.
• Non-Hodgkin-lymfoomaa (NHL) esiintyy imeväisikää lukuun ottamatta läpi koko lapsuusiän. NHL on pojilla huomattavasti tavallisempi kuin tytöillä. NHL voi esiintyä kasvainmassana vatsaontelossa, mutta myös muilla elimistön alueilla. Tietyt NHL:n muodot saattavat esiintyä leukeemisina. Tällöin luuytimessä ja usein myös veressä on pahanlaatuista solukkoa.

Hoito ja ennuste 

Hodgkinin tautia hoidetaan lääkehoidon ja sädehoidon yhdistelmällä. Pysyvän paranemisen ennuste on parhaimmillaan yli 90 %.
Non-Hodgkin-lymfooman hoito muistuttaa monilta osin lapsuusiän akuutin leukemian hoitoa. Se on lähes yksinomaan lääkehoitoa. Sädehoito on tarpeen vain harvoin.

• Non-Hodgkin-lymfooman aggressiivisimman muodon, ns. Burkittin lymfooman, pysyvän paranemisen ennuste on jopa noin 90 %.
• Eräiden muiden non-Hodgkin-lymfooman muotojen ennuste on jonkin verran tätä huonompi.

Hyvin suuriannoksista, kantasolutuettua solusalpaajahoitoa käytetään silloin, jos hoito ei onnistu odotetusti tai tauti uusii ensimmäisen hoitokokonaisuuden jälkeen.

Dosentti Kim Vettenranta, HUS Lasten ja nuorten sairaala, osasto 10