Lisäpuhtia
täydennysravinnosta
- Syöpää sairastavan lapsen hyvän ravitsemuksen turvaaminen on usein haasteellinen tehtävä. Tavallisesti lapsen ruokahaluttomuus liittyy hoitoihin ja on siksi jaksottaista. Kotona lapsen ruokahalu on yleensä parempi kuin sairaalassa.
- Huonosta ruokahalusta kärsivän lapsen ravitsemuksessa vähäkalorisen ruokavalion opit voi unohtaa. Lapselle tarjotaan sitä mikä maistuu, niin paljon kuin maistuu ja milloin vain ruoka maistuu.
Tuplasti energiaa ja ravintoaineita
Lapsen ravintoa voidaan täydentää lisäravinnoksi tarkoitetuilla juomilla ja vanukkailla sekä ruokiin ja juomiin sekoitettavilla jauheilla eli ns. täydennysravintovalmisteilla.
Täydennysravintojuomat ovat hyviä välipaloja tai jälkiruokia. Niillä voi korvata kokonaisen ateriankin, jos lapselle ei ruoka maistu. Täydennysravintojuomissa on enemmän energiaa, proteiinia ja muita tärkeitä ravintoaineita kuin tavallisissa mehuissa tai maidossa.
Jauhemaisia täydennysravinto-valmisteita taas lisätään lapsen ruokiin ja juomiin. Jauheet ovat joko energialisiä tai ravintosisällöltään monipuolisempia tuotteita. Valmisteet sisältävät maltodekstriiniä eli muunnettua maissitärkkelystä. Maltotrekstriinin lisääminen ei muuta ruoan hajua, väriä tai makua, vaan antaa vain lisäenergiaa ruokaan.
Täydennysravintovalmisteita on apteekista saatavana laaja valikoima. Myös hoitavalta osastolta voi kysyä eri makuisia täydennysravintovalmisteita lapselle kotiin maisteltaviksi. Lääkärin kirjoittamalla reseptillä ja B-lausunnolla niistä saa osittaisen korvauksen apteekista ostettaessa.
Lisätietoja ja vinkkejä syöpää sairastavan lapsen ravitsemuspulmiin saa Sylvan julkaisemasta oppaasta Syöpää sairastavan lapsen hoito.
Ravitsemus on osa hoitoa
- Ruokahaluttomuus on yleistä syöpään sairastuneilla lapsilla. Monet vanhemmat ovat huolissaan jo hoidon alusta lähtien lapsen huonosta ruokahalusta ja laihtumisesta.
Sairastuminen syöpään ja syövän hoidot tuovat mukanaan pulmia, jotka vaikuttavat lapsen ruokahaluun ja ruokamääriin. On tärkeää myös seurata lapsen painon kehitystä ja ruokatottumusten muutoksia. Lapsen ravitsemuksen turvaamisessa on vanhemmilla tärkeä rooli, ja usein tarvitaan kaikkien lasta hoitavien yhteistyötä.
Ravitsemuksella merkitystä myös toipumiselle
Hyvä ravitsemus auttaa syövän hoidon toteuttamista suunnitelman mukaan. Se parantaa vastustuskykyä, nopeuttaa infektioista toipumista ja kohentaa lapsen elämänlaatua. Suurista leikkauksista ja kantasolusiirrosta toipuminen lisää puolestaan potilaan energian ja ravintoaineiden tarvetta ja vaatii ruokahoidon tehostamista.
Ruokailu hankaloituu sairauden vuoksi
Syöpäsairaus voi aiheuttaa lapsen elimistössä aineenvaihdunnallisia muutoksia. Kasvaimen erittämät aineet saattavat vaikuttaa ruokahaluun aivojen ruokahalua säätelevässä keskuksessa. Lapsen yleisvointiin ja ruokahaluun vaikuttavat myös annetut hoidot.
Pahoinvointi ja makumuutokset
Etenkin solunsalpaajalääkitys aiheuttaa monille pahoinvointia ja joillekin lapsille myös makumuutoksia. Ruoka saattaa maistua kummalliselta, tai maistamiskynnys makeaan, karvaaseen tai suolaiseen makuun muuttuu. Monien lasten hajuaistikin herkistyy, jolloin ruoan hajukin saattaa kuvottaa.
Suun ja ruokatorven limakalvot herkkiä
Solunsalpaajahoitojen vuoksi lapsen soluarvot laskevat, mikä altistaa suun ja ruokatorven limakalvojen vaurioille. Tällöin syömisestä saattaa tulla kivuliasta. Myös suun, ruokatorven tai vatsan alueelle kohdistunut sädehoito vaikeuttaa syömistä limakalvojen ärtymisen vuoksi.
Jotta vältyttäisiin aliravitsemukselta, voidaan hoitojen aikana muuttaa lapsen ruoan laatua, määrää ja ravinnon antamistapaa tarpeen mukaan.
Letkuravitsemus
Myös letkuravitsemusta voidaan käyttää apuna, jos lapsi ei jaksa syödä tarpeeksi tai ei pysty siihen. Vaikka ruokaa annetaan letkun kautta, lapsi voi syödä myös normaalisti suun kautta niin paljon kuin jaksaa. Letkuravintoa annetaan lapselle joko ohuella, nenän kautta mahalaukkuun viedyllä letkulla (nenämahaletku) tai suoraan vatsanpeitteiden läpi mahalaukkuun viedyllä ravitsemusavanteella (PEG).
Lapselle valitaan sopiva letkuravintovalmiste ja valmisteen annostelu suunnitellaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Lasten letkuravintovalmisteet sisältävät kaikkia lapsen tarvitsemia ravintoaineita sopivassa suhteessa.
Suonensisäinen ravitsemus
Parenteraalinen ravitsemus tarkoittaa suonensisäistä ravitsemusta. Suoneen voidaan antaa kaikki ravintoaineet, ja ravitsemus saadaan näin annostelua ympäri vuorokauden. Suonensisäistä ravitsemusta käytetään joko tavanomaisen suun kautta syömisen tai letkuravitsemuksen rinnalla tai ainoana ravintona.
Pienetkin suun kautta itse syödyt määrät ovat lapselle eduksi, ja omaa syömistä tuetaan aina, kun se on mahdollista. Kun lapsen omaa syömistä vahvistetaan, on mahdollista pitää taukoja suonensisäisessä ravitsemuksessa tai antaa suonensisäistä ravitsemusta esimerkiksi öisin.
Lähde:
Syöpää sairastavan lapsen hoito - vuoroin sairaalassa, vuoroin kotona. Julkaisija Sylva ry, 2008.
Tulosta
