Maksasyöpä

Lasten maksasyöpä on Suomessa ja muualla maailmassa hyvin harvinainen sairaus. Sitä tavataan kahta eri tyyppiä: hepatoblastoomaa ja hepatosellulaarista karsinoomaa.

Maksassa oleva syöpäkasvain pääsee usein suureksi, ennen kuin se havaitaan. Maksasyöpä antaa pitkään epämääräisiä oireita, esimerkiksi vatsakipuja. Lasten vanhemmat eivät mitenkään osaa yhdistää niitä pahanlaatuiseen kasvaimeen.

Yleensä lääkäriin hakeudutaan vasta siinä vaiheessa, kun kasvain on niin suuri, että se pullottaa vatsanpeitteiden läpi. Kasvaimen myöhäinen havaitseminen vaikeuttaa hoitoa ja paranemistuloksia. Mitä pienempi kasvain on, kun se havaitaan, sitä paremmin hoidot tehoavat.

Kun epäily maksassa olevasta syöpäkasvaimesta on syntynyt, diagnoosi saadaan nopeasti, yleensä parissa päivässä. Hoito alkaa välittömästi, tavallisesti viikon tai korkeintaan kahden kuluttua sairauden toteamisesta.

Pikkulasten hepatoblastooma

Pikkulapsilla esiintyvä maksasyövän tyyppi on hepatoblastooma. Se on alle 2-vuotiaiden pahanlaatuinen maksakasvain, joka muodostuu alkiokautisista maksasoluista. Suomessa todetaan vuosittain noin yksi hepatoblastoomatapaus.

Hepatoblastoomaa hoidetaan yleensä siten, että ensin pienennetään sytostaattihoidoilla maksassa olevaa syöpäkasvainta. Sen jälkeen tehdään leikkaus. Mikäli syöpäkasvain on levinnyt maksan ulkopuolelle, sitä pienennetään lääkehoidolla paikalliseksi kasvaimeksi. Tällöin on leikkaushoidolla mahdollista saada parempi hoitotulos.

Lasten maksasyövän hoito on hyvin yksilöllistä, mutta yleensä se kestää puolesta vuodesta vuoteen. Pienten lasten hepatoblastooman ennuste on kohtalaisen hyvä, ja 60-70 prosenttia lapsista paranee.

Etenkin murrosikäisten hepatosellulaarinen karsinooma

Isommilla lapsilla ja aikuisilla esiintyy hepatosellulaarista karsinoomaa, joka on lähtöisin maksasoluista. Isompien lasten karsinooma on solutyypiltään erilainen kuin pikkulasten hepatoblastooma.

Hepatosellulaarisen karsinooman hoidossa leikkaushoito on keskeistä. Olennaista hoidon onnistumisen kannalta on saada kasvain poistettua kokonaan lapsen elimistöstä. Leikkaushoitoa täydennetään sytostaattihoidolla.

Lapsilla hepatosellulaarinen karsinooma on hyvin harvinainen. Kolmen vuoden aikana noin yksi lapsi sairastuu hepatosellulaariseen karsinoomaan Suomessa. Tosin tapauksia voi esiintyä myös ryppäyksittäin.

Hoidosta aiheutuvat mahdolliset sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä, ja niitä on erityyppisiä. Lääkehoidon sivuvaikutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja ohimeneviä. Myös kirurgiseen hoitoon liittyy omat haittansa. Tavallinen sivuvaikutus on lapsen veriarvojen lasku. Anemiaa hoidetaan punasolutankkauksella. Sairaudesta parantuneilla ei yleensä tavata myöhäishaittoja.

Sairauden vakavuudesta huolimatta hoitomahdollisuudet ovat hyvät. Isompien lasten hepatosellulaariseen karsinoomaan sairastuneiden ennuste on huonompi kuin pikkulasten hepatoblastoomassa. Pitkään hepatosellulaarista karsinoomaa sairastavista alle 30 prosenttia paranee.