Siirry suoraan sisältöön

Fysioterapeutti lapsen kuntoutumisen tukena

Sylva 1/2020
Julkaistu Sylva-lehden numerossa 1/2020

HUS:n Uudessa Lastensairaalassa työskentelevä fysioterapeutti Marita Kurimo tapaa lapsia Taika-vuodeosastolla, jossa hoidetaan syöpä-, veritauti- ja kantasolusiirtopotilaita.

Lapsen sairauden vaatiessa hoitoa sairaalan muilla osastoilla tai erityisvastaanotoilla hän tapaa tarvittaessa lasta myös siellä. Näin kuntoutus voi jatkua tutuksi tulleen fysioterapeutin kanssa.

– Kuntoutuksen, harjoittelun, harjoitusohjeiden ja liikunnan ohjaus on jokaisen lapsen kohdalla erilainen. Siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten lapsen ikä, kehitys, sairaus, vointi, mieliala ja hoitojen vaikutukset. Lapsen huomiointi, kunnioitus ja toimiva vuorovaikutus ovat tärkeäitä kuntoutuksen onnistumiseksi. Luottamuksen saavuttamiseksi lapsen annetaan lähestyä fysioterapeuttia omaa tahtiaan, Kurimo sanoo.

Lyhyelläkin liikuntatuokiolla voidaan edistää kuntoutumista sekä estää tai vähentää kiputiloja.

– Keskustelen myös levon merkityksestä sekä hyvästä ravitsemuksesta, jolla ehkäistään lihaskudoksen menetystä ja edistetään toipumista. Riittäväkään energiansaanti ei ylläpidä lihasvoimia, ellei lihaksia käytetä aktiivisesti.

Motoristen taitojen parissa

Lapsen perusliikuntataidot kehittyvät fyysisen aktiivisuuden ja useiden toistojen myötä koko lapsuuden ajan. Pitkäkestoinen syöpähoito voi vaikeuttaa liikuntataitojen oppimista ja liikunnallisten elämäntapojen omaksumista.

– Sairastuneen vauvan ja pienen lapsen motorista kehitystä seurataan ja aktivoidaan. Vanhempia ohjataan tukemaan lapsen liikuntataitojen edistymistä.

Lasten syöpäsairauksia on monenlaisia. Ne kaikki vaativat erityisosaamista myös fysioterapeutilta.

– Esimerkiksi aivokasvainleikkauksen jälkeen arvioidaan leikkauksen jälkeen, onko lapsella vaikeuksia liikkumisessa, käsien toiminnassa tai tasapainon hallinnassa.

Luusyöpää eli osteosarkoomaa sairastavat lapset käyvät läpi ison ja raskaan leikkaushoidon. Leikkauksen lisäksi tulevat vielä solunsalpaajahoidot.

– Ennen osteosarkoomaleikkausta ohjaan liikeharjoitteita sekä keskustelen lapsen ja vanhempien kanssa. Leikkauksen jälkeen keskustellaan kävelystä ja toimintakyvystä. Mikäli tiedossa on protetisoinnin tarve, järjestän proteesimestarin tapaamaan lasta ja vanhempia. Arvioin tarvittavat apuvälineet. Yhteistyössä lääkärin kanssa järjestän lapselle tarvittaessa fysioterapian hänen kotipaikkakunnalleen.

Leukemian hoidot ovat pitkiä ja raskaita. Hoidonaikaisista haittavaikutuksista solunsalpaajahoidot aiheuttavat osalle lapsista ääreishermovaurioita raajojen tunto- ja liikehermosäikeisiin heikentäen liikunta- ja toimintakykyä.

– Kun tiedetään, mihin hoitojen haittavaikutukset kohdistuvat, osataan lasta ja vanhempia ohjata jo ennalta tekemään liikeharjoitteita. Lapsen liikuntaa ja toimintakykyä seurataan säännöllisesti arvioiden myös apuvälinetarvetta.

Aktivointia lapsen ehdoin

Lapsella on saattanut olla ennen sairastumistaan useita kertoja viikossa toteutuva liikuntaharrastus. Osa sairastuneista toivookin heti hoitojen alkaessa fysioterapeutilta ohjeita kuntonsa ylläpitämiseksi. Toiset eivät halua panostaa lainkaan liikuntaan, koska he eivät voi osallistua normaaliin harjoitteluun harrastuksensa parissa. On myös lapsia, jotka eivät ole olleet lähtökohtaisestikaan liikunnallisesti aktiivisia.

– Pyrin jokaisen lapsen oman tilanteen ja voimavarojen mukaan motivoimaan ja aktivoimaan häntä liikkumisessaan sen mukaisesti, mitä hän pystyy vastaanottamaan. Lapsen tulee saada onnistumisen tunne harjoittelusta.

Kantasolusiirtohoidossa lapsi on osastolla useita viikkoja eristyksessä. Kurimon saaman palautteen mukaan lapset, jotka ovat saaneet riittävästi tukea harjoitteluun eristyshuoneessa, ovat erityisen kiitollisia siitä. He ovat kokeneet liikunnan merkittäväksi jaksamisen kannalta eristysviikkojen tai -kuukausien aikana.

Liikuntaa sairaalassa

Lasten syöpäosastoilla potilailla on yleensä omat huoneet, usein heidän ei saa infektioriskin vuoksi lähteä oman potilashuoneensa ulkopuolelle. HUSin Uuden Lastensairaalan huoneet ovat kuitenkin tilavia, ja niissä liikuntaan aktivoivien välineiden käyttö on myös mahdollista.

– Huoneissa leikitään, liikutaan, tanssitaan musiikin soidessa, pelataan mailapelejä ja harjoitellaan sirkusvälineillä. Lapsen oma mielikuvitus tuo usein lisää ideoita liikuntatilanteisiin. Tavoitteena onkin tuoda harjoitusten ohella iloa lapsen päivään, selvittää Kurimo.

– Kun eristys puretaan, lapsi pääsee osaston tilaville käytäville kävelemään, pelailemaan tai ajamaan esimerkiksi potkuautoilla sekä ulkoilemaan.

Mikäli lapsi voi liikkua sairaalan muissa tiloissa, hänelle voidaan järjestää liikuntamahdollisuuksia liikuntasalissakin. Uudessa Lastensairaalassa niitä on kaksi.

Pitkäaikaisseurantaa vauvasta nuoruusikään

Yli 30-vuotisen työuransa aikana fysioterapeutti Marita Kurimo on ehtinyt seurata usean lapsen toipumista syöpähoidoista ja kuntoutumista vauvasta nuoruusikään. Lapsena sairastetun syövän jälkeen on todettu normaalia suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

– Myöhäisvaikutusten estämiseksi koen tärkeänä tehtävänä kannustaa lasta perheineen liikkumaan säännöllisesti ja motivoin nuorta löytämään itselleen mieluisan tavan liikkua ja huolehtia kunnostaan.

Syöpähoitojen päättyessä lapset ja nuoret käyvät fysioterapeutin seurantakäynneillä.

– Arvioin lapsen liikuntataitoja, lihaskuntoa sekä aerobista kuntoa erilaisin mittarein. Niistä lapset ovat kiinnostuneet, ja niillä he voivat itsekin seurata niistä edistymistään. Tarvittaessa ohjaan kotiharjoitteita sekä arvioin fysioterapia- ja apuvälinetarpeen. Liikunta toimii siltana kohti normaalia elämää.