Siirry suoraan sisältöön

4) Liikunta syöpähoitojen jälkeen

Päivittäinen liikunta on tärkeää syöpään sairastuneille ja syövästä selvinneille lapsille ja nuorille kasvun, kehityksen, toipumisen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Liikunnalla voi vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tai luukatoon. Liikunta on myös paras tapa kuntouttaa hoidoista mahdollisesti aiheutunutta motorista kömpelyyttä, lihasheikkoutta tai muita fyysisen toimintakyvyn haittoja.

Monet lapsuusiän syövän sairastaneista kohtaa myöhemmin elämässään erilaisia fyysisiä ja henkisiä myöhäisvaikutuksista, joita voivat olla muun muassa ylipaino ja lihavuus, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, alentunut hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto, osteoporoosi, uupumus, liikkeiden hallinnan ongelmat ja alentunut terveyteen liittyvä elämänlaatu. Kaikkien edellä mainittujen myöhäisvaikutusten ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa liikunnalla on suuri merkitys.

Syövästä selvinneille lapsille ja nuorille suositellaan liikuntaa samalla tavalla kuin terveille lapsille ja nuorille, jos hoitava lääkäri tai fysioterapeutti ei ole muita ohjeita erikseen antanut. Näin ollen asteittaiselle paluulle omien harrastusten ja kilpaurheilun pariin ei ole estettä. Jos suuria kokoniasmääriä antrasykliini-solunsalpaajia (doksorubisiini, daunorubisiini) saanut lapsi suunnittelee kilpaurheilun tai vastaavan erittäin kovaa rasitusta aiheuttavan urheilun aloittamista, on hyvä ensin neuvotella lapsen sydänterveyttä seuranneen lastenkardiologin kanssa. Jos hoidoista on jäänyt haittavaikutuksia, liikuntamuotoja ja tapoja sovelletaan jokaisen yksilölliset tarpeet, toiveet ja tavoitteet huomioiden.

Suomalaisen lasten ja nuorten liikuntasuosituksen mukaan alle kouluikäisille lapsille suositellaan liikuntaa kolme tuntia päivässä (OKM 2016) ja 7–18-vuotiaiden lasten tulisi liikkua monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla vähintään 1½– 2 tuntia päivässä. Tästä ajasta vähintään tunti tulisi liikkua reippaasti. (Tammelin & Karvinen 2008). Aikuisten (18–64 v.) liikuntasuosituksessa viikoittaisen liikuntamäärän suositellaan olevan 2 tuntia 30 minuuttia reipasta liikuntaa tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa ainakin 2 kertaa viikossa.

On hyvä muistaa, että liikunnan terveyshyötyjä voi saavuttaa monella eri tavalla muuntelemalla ”reseptiä” liikunnan kolmen ulottuvuuden (kesto, tiheys ja teho) mukaan. Jo pieni liikunnan lisääminen tuo suuria terveyshyötyjä erityisesti sille ryhmälle, jotka liikkuvat vähän tai eivät harrasta liikuntaa ollenkaan. Pienikin lisäys kohtuukuormitteiseen liikuntaan tuottaa hyötyjä, samoin jokainen hetki, jonka vaihtaa paikallaanolosta kevyeen aktiivisuuteen.

Vaikka usein ajatellaan, että liikunnan hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, niin osa hyödyistä saavutetaan heti. Esimerkiksi päivän kohtuukuormitteinen liikuntahetki vaikuttaa jo seuraavan yön uneen positiivisesti, vähentää levottomuutta, parantaa tiedollisia toimintoja, kuten tiedon prosessoinnin nopeutta ja muistia, alentaa verenpainetta ja parantaa insuliiniherkkyyttä (kehon kyky siirtää glukoosia verestä kudoksiin) sinä päivänä, jona liikuntaa on harrastettu.

Liikuntasuositus – miten saavuttaa riittävä liikuntamäärä päivittäin?

Liikuntasuosituksen mukaisen päivittäisen liikuntamäärän voi saavuttaa monin eri tavoin. Liikuntasuosituksessa mainitulla reippaalla liikunnalla tarkoitetaan hengästyttävää liikuntaa. Päivittäinen liikuntamäärä voidaan pilkkoa lyhyempiin jaksoihin. Ei ole olemassa alarajaa, josta liikunnan positiiviset hyödyt alkavat eli pienilläkin asioilla on merkitystä.

Vinkkejä päivittäisen liikuntasuosituksen saavuttamiseksi:

  • Päiväkoti/koulu/opiskelu/työmatkat: Matkan kulkeminen auton tai bussin sijasta esimerkiksi kävellen, pyörällä tai potkulaudalla.
  • Päiväkodin/koulun liikuntahetket tai opiskelupaikan tarjoamat liikuntamahdollisuudet
  • Päiväkodin/koulun ulkonaoloaika/ välitunnit tai hyppytunnit – Hyviä vaihtoehtoja ulkoliikuntaan ovat esimerkiksi pallopelit, juoksuleikit tai vaikka naru- tai ruutuhyppely. Myös opiskelun lomassa on hyvä lähteä liikkeelle – liikunta virkistää aivoja!
  • Ohjattu vapaa-ajan liikunta (liikuntakerhot tai urheiluseuratoiminta)
  • Omaehtoinen vapaa-ajan liikunta: Ulkoleikit tai -pelit, metsäseikkailut, kävely- tai pyöräretket, luistelu, hiihto, potkulautailu, skeittaus jne.
  • Arki- ja hyötyliikunta: matkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä, koti- ja pihatyöt, hissin ja liukuportaiden sijaan portaiden kiipeäminen.
  • Ruutuaika – Liikuntasuositus sisältää myös suosituksen ruutuajasta, jolla tarkoitetaan television, tietokoneen, älypuhelinten, tablettien sekä pelikonsoleiden ääressä vietettyä vapaa-aikaa. Yhteenlaskettu päivittäinen suositus ruutuajalle on enintään 2 tuntia päivässä. Ruutuaika vähentää liikkumista sekä perheen ja kavereiden kanssa vietettyä aikaa. Vähentämällä istumista ja ruutuaikaa lisäätte aktiivista aikaa päivässä.