Siirry suoraan sisältöön

6) Liikunta ja leukemia

Liikunta on turvallista ja hyödyllistä leukemiaa sairastaville lapsille hoidon alusta alkaen. Liikunta ja terveelliset elintavat ovat tärkeitä leukemiaa sairastaville lapsille useasta syystä, joita on perusteltu alla:

– Leukemian hoidot kestävät kokonaisuudessaan noin 2,5 vuotta. Yleensä leukemiaan myös sairastutaan aikana, jolloin motoristen taitojen kehittyminen on vilkasta ja aikuisuuteen siirtyvät elintavat alkavat muovautua. Liikunnan avulla voi ehkäistä fyysisen toimintakyvyn laskua tai kiriä ikätovereiden liikuntataitoja kiinni hoidoista huolimatta.

– Leukemian hoidossa käytettävät solunsalpaajat voivat aiheuttaa luustolihasjärjestelmään haittavaikutuksia, kuten lihasheikkoutta, kömpelyyttä tai tasapainon hallinnan vaikeuksia. Myös steroidilääkitys voi aiheuttaa lihasheikkoutta.  Näitä haittavaikutuksia kuntoutetaan parhaiten liikunnan avulla.

– Kokemusta omasta fyysisestä pätevyydestä voidaan tukea, vaikka todellisuudessa liikkumisessa olisi hankaluutta. Tätä kokemusta tuetaan tarjoamalla sellaisia liikuntakokemuksia, joissa lapsi voi kokea onnistuvansa eli tarjotaan ikätasoon ja yksilölliseen kuntoon ja toimintakykyyn sopivia vaihtoehtoja. Koetun fyysisen pätevyyden tiedetään olevan yhteydessä myöhempää fyysiseen aktiivisuuteen, ja siksi sitä on tärkeä tukea.

– Lapsuusiän syövästä selvinneillä on myöhemmin elämässään suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuin terveillä ikätovereilla. Liikunnalla ja terveellisillä elintavoilla voi pienentää kroonisten sairauksien riskiä.

Akuuttia lymfoblastileukemiaa (ALL) sairastavan hoito jakautuu alkuhoito-, konsolidaatio-, tehostus- ja ylläpitovaiheisiin. Akuuttia myelooista leukemiaa (AML) sairastavan hoito jaetaan usein kahteen vaiheeseen: alkuhoitoon ja konsolidaatiovaiheeseen. Liikuntaa sovelletaan jokaisen leukemiaa sairastavan lapsen yksilöllinen tilanne huomioiden, mutta joitakin yleisiä ohjeita voidaan antaa.

Liikunnan suositellaan olevan teholtaan kevyttä ja muodoltaan ohjattua ja valvottua hoidon alussa ja konsolidaatiovaiheessa. Hoidon ylläpitovaiheessa on mahdollista osallistua myös syöpää sairastaville lapsille järjestettyyn ryhmäliikuntaan, kunhan hoitavan tahon ohjeet infektioiden ehkäisystä otetaan huomioon. Syöpään sairastuneille lapsille tarkoitettuja liikuntaryhmiä järjestetään Suomessa vielä toistaiseksi vähän kohderyhmän maantieteellisen hajanaisuuden vuoksi, joten vanhemmilla ja läheisillä on suuri rooli olla kaverina liikunnassa. Jos lapsi on harrastanut jotakin ohjattua liikuntaa ennen sairastumista, on hyvä pitää yhteyttä joukkueeseen tai harrastuskavereihin, jotta harrastuksen pariin palaaminen olisi helpompaa poissaolon jälkeen. Asteittain palataan myös päiväkodin, koulun ja harrastusten liikuntaan, kun riittävä fyysisen toimintakyvyn taso on saavutettu. Jos fyysisessä toimintakyvyssä on vielä selkeitä puutteita, on niitä suositeltavaa kuntouttaa vielä ennen täysipainoiseen liikuntaan palaamista, jotta liikuntavammoilta ja loukkaantumisilta vältyttäisiin. Tarvittaessa päiväkodin ja koulun liikuntaa täytyy sopeuttaa, jos muita esteitä ryhmäliikuntaan palaamiseen (esim. infektioiden ennaltaehkäisystä johtuvat rajoitukset) ei ole. Liikuntaryhmiin palaamista harkittaessa tulisi noudattaa hoitotiimin ohjeita infektioiden ennaltaehkäisystä ja eristyksistä (jos sellaisia on). Antrasykliinejä saaneen lapsen sydänterveyttä seurataan, ja jos paljon näitä lääkityksiä saava lapsi suunnittelee kilpaurheilun tai vastaavan erittäin kovaa rasitusta aiheuttavan urheilun aloittamista, on hyvä ensin neuvotella hoitavan lastenkardiologin kanssa.

Erityisen tärkeitä tavoitteita leukemiaa sairastavan lapsen liikunnalle ovat lihasvoiman ja nivelliikkuvuuksien ylläpitäminen, tasapainon ja normaalin kävelyn ylläpitäminen tai palautuminen sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon ylläpitäminen. Harjoittelussa kannattaa kiinnittää huomiota nilkkojen liikkuvuutta ylläpitävään harjoitteluun ja ala- ja yläraajojen voimaa kehittävään harjoitteluun. Lihasvoiman ja hermolihasjärjestelmän kuntoutumisen myötä myös kävely ja juoksu palautuvat. Hengitys- ja verenkiertoelimistöä on suositeltavaa kuormittaa eli nostaa sykettä säännöllisesti (esimerkiksi kuntopyöräily). Harjoittelussa kannattaa valita sellaisia lajeja, joissa ei ole vaaraa, vaikka nilkat tai käden puristusvoima olisi heikentyneet. Ortooseja tai nilkkatukia voidaan käyttää (erityisesti jos lapsella on takana nilkan nyrjähdyksiä).