Siirry suoraan sisältöön

7) Liikunta ja kiinteät kasvaimet

Liikunta on turvallista ja hyödyllistä kiinteiden kasvainten hoitojen aikana, kun harjoittelua sovelletaan jokaisen yksilöllinen tilanne ja ainutlaatuiset tarpeet huomioiden.

Kiinteiden kasvainten hoidossa tehdään usein kirurgisia toimenpiteitä, joiden jälkeen liikunnallinen kuntoutus on erityisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa jokaiselle lapselle suurin mahdollinen liikkumis- ja toimintakyky. Kasvaimen sijainnista, koosta ja kirurgisista toimenpiteistä riippuen jokaiselle voidaan räätälöidä sopivia liikuntamuotoja ja tapoja olla aktiivinen.

Suurimmat rajoitukset liikunnalle asettavat yleensä kirurgisten toimenpiteiden vaikutukset. Liikuntaa voi rajoittaa esimerkiksi se, saako leikatulle raajalle varata painoa. Mikäli toimenpide kohdistuu alaraajoihin, usein ainakin aluksi tarvitaan jotain liikkumisen apuvälinettä (esimerkiksi kävelysauvat, pyörätuoli). Amputonnin jälkeen kuntoutuksessa on aina mukana fysioterapeutti, jonka kanssa harjoitellaan liikkumista ja toimintaa mahdollisen proteesin kanssa. Jokaiselle löytyy tapoja olla aktiivinen jokaisessa hoidon vaiheessa, jos lapsen yleiskunto sen sallii, ja muut liikunnan rajoitukset (kuume, voimakas uupumus tai kipu, huono yleistila tai hoitotasapainon muutokset) on otettu huomioon.

Lihasvoiman harjoittaminen etenkin luuston kasvainten kuntoutusprosessissa on erittäin tärkeää, koska se auttaa jäljelle jääneen lihaksiston ja luuston massan, vahvuuden ja toiminnan sekä nivelliikkuvuuden parantamisessa. Lihasvoiman parantuminen parantaa kävelyä, vähentää niveliin kohdistuvaa kuormitusta, ja auttaa vähentämään esimerkiksi kaatumisen riskiä. Riippumatta kasvaimen paikasta, koko kehon lihaskunto-ohjelmaa, joka sisältää 8–10 erilaista harjoitetta, on suositeltavaa toteuttaa säännöllisesti ainakin kahdesti viikossa. Liikunnan teho tulisi sopeuttaa jokaisen kuntotasoon ja henkilökohtaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin sopivaksi.

Lonkan ja lantion alueen operaatiot voivat aiheuttaa selän rasittumista, ja sen vuoksi erityishuomiota on suositeltua kiinnittää keskivartalon lihasten vahvistamiseen.

Rintakehän sädehoitoa saaneen lapsen on hyvä keskustella lääkärin kanssa ennen kilpaurheiluun palaamista, sillä rintakehän sädehoito voi olla yhteydessä keuhkofibroosiin, mikä puolestaan voi heikentää keuhkojen toimintakykyä ja korkeatehoisen liikunnan sietokykyä.

Lapsilla, joilla hoidetaan aivokasvainta voi olla erilaisia neurologisia haittoja, jotka on hyvä ottaa huomioon liikuntaa suunniteltaessa. Esimerkiksi tasapainon tai muiden aistien ollessa heikentyneet tulee kiinnittää erityistä huomiota liikuntalajien turvallisuuteen.

Koordinaatioharjoittelulla tarkoitetaan sellaista harjoittelua, mikä kehittää aistien ja luustolihasten ja kehonhallinnan yhteistyötä. Koordinaatioharjoittelua on suositeltavaa yhdistää muuhun harjoitteluun ja liikuntaan. Oman vartalon liikkeet ja toiminta saattavat tuntua täysin erilaiselta tai vieraalta leikkauksen jälkeen, ja koordinaatioharjoittelu voi auttaa luottamaan omaan liikkumiseen uudelleen. Mukava tapa toteuttaa koordinaatiota parantavaa harjoittelua voi olla esimerkiksi aktivoivien videopelien pelaaminen. Liikkuvuusharjoittelua ja rentoutumisharjoituksia suositellaan myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.