Suoraan sisältöön

"Toivoa, iloa ja merkityksellisyyden kokemuksia" - mitä on Sylvan vapaaehtoistoiminta?

Vapaaehtoistoiminta on tärkeää sekä vapaaehtoiselle että tuen saajalle. Sylvan kautta voit toimia vaikka vertaistukijana tai saada rinnallesi koulutetun vertaisen, joka haluaa kuunnella ja keskustella juuri sinun kanssasi.

Vähän aikaa sitten eräs Sylvan vertaistukijoista soitti vapaaehtoistoiminnan asiantuntijalle Elisabet Hallikaiselle. Soittaja halusi varta vasten kiittää, että Elisabet eli Elli oli yhdistänyt hänet eräälle tietylle tuettavalle. Vertaistukisuhde oli ollut heille molemmille niin tärkeä ja merkityksellinen, että hän halusi erikseen kertoa siitä Ellille.

Puhelu ilahdutti Elliä, vaikka vastaavia kokemuksia hän on kuullut muiltakin. Hän miettii aina tarkasti, kuka vertainen ja kuka tukea kaipaavat sopivat toisilleen.

Elli on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja. Hän on nuoresta saakka toiminut itsekin vapaaehtoisena ja työskennellyt vapaaehtoistoiminnan parissa vuodesta 2011.

Vertaistuki perustuu siihen, että kaksi tasavertaista ihmistä keskustelevat vaikeista asioista. He voivat olla esimerkiksi syöpään sairastuneita tai vanhempia, joiden lapset ovat sairastuneet.

Elisabet Hallikainen

Oikeanlaista tukea oikeaan aikaan

Sylva on satsannut vertaistoimintaan jo monta vuotta, ja jatkossa entistä enemmän.

Sylva-säätiö on tehnyt tuen tarpeesta kaksi barometria eli kyselytutkimusta, viimeksi syksyllä 2022. Kyselyyn vastasi 154 syöpään sairastuneen lapsen vanhempaa.

Vastauksista selvisi, että kun lapsen diagnoosi on tuore, vanhemmat kaipaavat eniten tukea heidän läheisiltään. Kun hoidot etenevät, monet vanhemmat alkavat kaivata nimenomaan vertaistukea tai ammatillista keskustelutukea.

Hoitojen päätyttyä monet kaipaavat tukea parisuhteeseen, kriisi näet saattaa vaikuttaa myös vanhempien keskinäisiin suhteisiin.

Lapsiperheet tarvitsevat tukea keskimäärin kahdesta viiteen vuotta. Sylva aikookin kehittää tarjoamiaan tukimuotoja entistä systemaattisemmin ja niin, että syöpään sairastuneet lapset, nuoret, nuoret aikuiset ja heidän vanhempansa saavat tarvitsemaansa tukea juuri oikeaan aikaan. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi yhä useampien vertaisten kouluttamista ja tukemista.

Vertaistukijalla omaa kokemusta syövästä

Vertaistukitoimintaansa Sylva kehittää yhteistyössä Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa, joka on osa Syöpäjärjestöjä. Suomen Syöpäyhdistyksellä on 18 jäsenyhdistystä, joista Sylva on yksi.

Syöpäjärjestöissä tukihenkilötoiminnan valtakunnallisesta kehittämisestä vastaa tukihenkilötoiminnan asiantuntija Mirka Virtanen. Hän koordinoi muun muassa jäsenyhdistysten yhteistyötä ja valtakunnallisia verkkokoulutuksia. Tavoite on, että vertaistukitoiminta on tasalaatuista kaikkialla Suomessa.

– Olemme tehneet vuosia yhteistyötä sen eteen, että yhdistyksillä on yhteiset tavat kouluttaa vertaisia.

Vertaistukijalta vaaditaan, että hänellä on omaa kokemusta syövästä joko niin, että hän on sairastanut itse tai hänen läheisensä on sairastanut. Kokemuksen pitää olla riittävällä tavalla käsitelty, jotta voi olla toisen tukena.

– Koulutuksessa jokainen voi peilata, onko hänestä tukijaksi vai olisiko syytä vielä odottaa.

Elli pitää nyrkkisääntönä sitä, että vertaistukijalla hoitojen päättymisestä pitää olla vähintään vuosi tai kaksi.

– Jokainen tarvitsee aikaa asian käsittelyyn. Muuten voi käydä niin, että tuettavasta tuleekin tukija. Toisaalta sekään ei ole hyvä, että sairaudesta on kulunut liian kauan. Muuten tukija saattaa joutua käsittelemään kipeitä asioita uudestaan tavalla, joka ei ole enää tarpeen. Tukijan voi myös olla vaikeaa tavoittaa tuettavan kokemusta, jos omasta kokemuksesta on jo pitkä aika.

Koulutuksia järjestetään säännöllisesti

Vertaistukijakoulutukseen kuuluvat alku- ja loppuhaastattelut. Itse koulutus on neljän viikon nettikurssi, joka sisältää neljä etätapaamista ja itsenäistä opiskelua.

Ennen koronapandemiaa vertaistukikoulutukset pidettiin kasvokkain. Koronan aikana etäkoulutusta kehitettiin niin, että nykyään se tapahtuu Peda.net-alustalla. Peda.net on kehitetty nimenomaan verkko-opintoja varten. Sitä koordinoi Jyväskylän yliopisto.

Mirkan mielestä verkkokoulutukset ovat hieno lisä koulutustarjontaan kasvokkaisten koulutusten rinnalle. Nyt ihmisten ei tarvitse matkustaa pitkiä matkoja jopa toiselle puolelle maata.

Etäkoulutus on mahdollistanut myös sen, että samaan koulutukseen voi osallistua useiden eri yhdistysten vapaaehtoisia.

Aikaisemmin jollain alueilla piti odottaa vuosi tai kaksikin, että koulutukseen ilmoittautui niin paljon vapaaehtoisia, että koulutus oli järkevää järjestää.

– Nyt koulutukset voivat alkaa säännöllisesti, kun ihmisiä kootaan eri yhdistyksistä, Mirka kertoo.

Esimerkiksi kevään vertaistukijakoulutuksen Sylva järjesti yhteistyössä Suomen Syöpäpotilaiden, Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen ja Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa.

Koulutuksen jälkeen vertaistukijoita ei jätetä yksin, vaan heitä tuetaan säännöllisesti täydennyskoulutuksilla ja työnohjauksella.

Lisäksi Sylvan vertaistukijat voivat aina kääntyä Ellin puoleen, jos tulee mitä tahansa kysyttävää.

– Minulle voi soittaa ja keskustella mistä tahansa asiasta, koskee se sitten käytännön asiaa tai vaikka vertaistukijan jaksamista.

Ainutlaatuista ja kiireetöntä

Vapaaehtoistoiminnasta ja vertaistuesta on paljon hyötyä. Tuettava saa rinnalleen ihmisen, joka on vain häntä varten. Vertaistukija kuuntelee ja antaa toivoa, koska hänkin on selvinnyt tilanteesta.

Tukijalle vertaisena oleminen tuo merkityksellisyyden kokemusta, kun oman vaikean kokemuksen voi kääntää voimavaraksi ja auttaa siten muita.

Vertaistuki on ainutlaatuista ja kiireetöntä.

– Emme pyri korvaamaan ammattilaisia, mutta parhaimmillaan vertaistuki voi täydentää julkisen terveydenhuollon palveluita, Mirka sanoo.

Vapaaehtoistoiminnan hyötyjä on myös tutkittu. Esimerkiksi Helsingin yliopiston professorit Anne Birgitta Pessi ja Henrietta Grönlund kirjoittavat Kansalaisareenan julkaisussa Vapaaehtoistoiminnan arvo, että vapaaehtoisena toimivalle toiminta lisää onnellisuuden tunnetta, tuo merkityksellisyyden kokemuksia ja vaikuttaa positiivisesti terveyteen. Vapaaehtoisilta saatu tuki taas voi esimerkiksi parantaa mielialaa ja vahvistaa itsetuntoa.

Parhaillaan Syöpäjärjestöt kehittävät tapaa, jolla se voi mitata vertaistoiminnan vaikutuksia. Tarkoitus on tämän ja ensi vuoden aikana luoda arviointimenetelmiä, jolla sekä tuen saajat että tukijat voivat sanallistaa kokemansa hyödyt.

– Vaikutusten arviointi on tärkeää myös toiminnan rahoittajia varten, Mirka sanoo.

Mirka Virtanen

Kunpa tieto saavuttaisi yhä useammat

Valitettavasti kaikki eivät tiedä, että syöpään sairastuneen ja hänen läheistensä on mahdollista saada vertaistukea.

Mirka kertoo kuulevansa liian usein, että syövän kohdannut kuuli vertaistuesta vasta sen jälkeen, kun tuelle ei enää ollut tarvetta.

Syöpäjärjestöissä mietitään paljon sitä, miten tieto tavoittaisi ihmiset paremmin. Vertaistuesta rummutetaan toki järjestöjen omissa kanavissa, mutta se ei riitä.

– Jos ihmiset eivät jaksa etsiä tietoa tai heillä ei ole kokemusta kolmannen sektorin palveluista, heitä voi olla vaikea tavoittaa.

Sairaalan työntekijätkään eivät välttämättä tunne järjestöjen tarjoamia palveluita, ja jos tuntevat, heillä ei välttämättä ole aikaa kertoa niistä.

– Voi olla myös yksittäisistä ammattilaisista kiinni, kuinka kattavasti he ohjaavat Syöpäjärjestöjen pariin.

Haasteena Mirka pitää myös sitä, että usein ei tiedetä, miten ammattimaisesti vertaistukitoimintaa koordinoidaan. Kaikki eivät myöskään tiedä, että vertaistuki on ilmaista.

Rannekkeiden tekeminen innostaa monia

Vertaistukijana toimiminen ei ole ainoa tapa toimia Sylvan vapaaehtoisena. Yksi suosituimmista vapaaehtoistehtävistä on rannekkeiden tekeminen.

Sylva myy verkkosivuillaan ja tapahtumissaan rannekkeita, joissa lukee Fuck Cancer tai Voima. Niitä tekevät sekä yksittäiset ihmiset että yritysten työntekijät, oppilaat ja opiskelijat vapaaehtoisina. Joillain yrityksillä on päiviä, jolloin työntekijät voivat toimia työpäivän ajan vapaaehtoisina niin sanotusti työnantajan piikkiin.

– Rannekkeiden tekoon on helppo lähteä mukaan, Elli sanoo. Elli vie tai lähettää vapaaehtoiselle tarvikkeet, minkä jälkeen vapaaehtoiset kokoavat rannekkeet ja lähettävät ne takaisin Ellille.

Lisäksi vapaaehtoisia tarvitaan esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä ja vertaistukiryhmien ohjaajina. Ohjaajat seuraavat ja ohjaavat keskusteluita esimerkiksi vanhempien ja nuorten aikuisten vertaisryhmächateissa Hyväkysymys.fi palvelussa.

Vertaistukiryhmien ohjaajat käyvät vertaistukijakoulutuksen ja sen päälle vielä syventävän vertaisohjaajakoulutuksen.

Kaiken vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuottaa iloa ja merkityksellisyyden tunnetta.

– Meillä on aivan ihania vapaaehtoisia. On ihanaa tehdä tätä työtä heidän kanssaan, kiittää Elli.

Vapaaehtoistoiminta Sylvassa

* Sylvassa voi tehdä monenlaisia vapaaehtoistehtäviä. Suosittua on esimerkiksi rannekkeiden tekeminen ja vertaistukijana ja vertaisohjaajana toimiminen.

* Vapaaehtoisena voi toimia juuri niin paljon tai vähän kuin itselle sopii. Sen voi myös lopettaa koska tahansa.

* Jos haluat mukaan, ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan asiantuntijaan Elliin 050 300 7367 tai elisabet.hallikainen@sylva.fi.

Sylvan vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Elisabet Hallikainen on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja. Hän on nuoresta saakka toiminut itsekin vapaaehtoisena ja työskennellyt vapaaehtoistoiminnan parissa vuodesta 2011.

#syykuukultakuu
#vertaisuusonvoimaa

Teksti: Anne Ignatius
Kuvat: Mirka Virtanen, Susanna Kekkonen ja Sylva ry

Artikkeli on julkaistu Sylva-lehden numerossa 2/2023