Suoraan sisältöön

Tutkimus: Perheen huono sosioekonominen asema lisää lapsen riskiä kuolla syöpään

Suomalainen ryhmä on julkaissut juuri tutkimuksen, jossa tarkasteltiin vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutusta alle 20-vuotiaana syöpädiagnoosin saaneiden lasten ja nuorten kuolleisuuteen viiden vuoden sisällä diagnoosista. Tutkimuksen valossa Sylvan tärkeä tehtävä on nyt ja tulevaisuudessa mahdollistaa, että jokaisella syöpään sairastuneella lapsella on yhtälaiset mahdollisuudet selvitä perheen taustasta huolimatta.

Kansainvälisessä Acta Oncologica -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ”Impact of Parental Socioeconomic Factors on Childhood Cancer Mortality in Finland: A Population-Based Registry Study” havaittiin, että jos vanhemmat kuuluivat ylimpään tuloluokkaan, lapsilla oli noin 30 prosenttia pienempi riski kuolla syöpään kuin alimmassa tuloluokassa olevien vanhempien lapsilla.

Myös korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kuolivat harvemmin syöpään kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lapset. Erot koulutuksen vaikutuksessa näkyivät selkeämmin 2000-luvulla syöpädiagnoosin saaneilla. Vanhempien työllisyystilanteella, äidin iällä, sisarusten lukumäärällä tai vanhempien yhdessä asumisella ei itsenäisinä tekijöinä näyttänyt olevan vaikutusta syöpäkuolleisuuteen.

– Lapsen syöpädiagnoosi on perheelle aina valtavan iso järkytys ja varsinkin alkuvaiheessa uutta tietoa tulee paljon. On ymmärrettävää, ettei kaikkea pysty heti sisäistämään, sanoo väitöskirjatutkija ja lastentauteihin erikoistuva lääkäri Anniina Tolkkinen Suomen Syöpärekisteristä.

Tolkkinen kuuluu tutkimuksen tehneeseen ryhmään. Muita julkaisuun ja tutkimukseen osallistuneita ovat tutkija Laura Madanat-Harjuoja, lasten hematologian erikoislääkäri Mervi Taskinen, tilastotieteilijä Matti Rantanen, johtaja Nea Malila ja tilastojohtaja Janne Pitkäniemi.

– Sylva on olemassa juuri siksi, että lapsi ja koko perhe selviytyy syövän aiheuttamista elämänmuutoksista. Sylvan tarjoamat palvelut ovat maksuttomia: ammatillinen psykososiaalinen tuki ja neuvontapalvelut, kurssi- ja vertaistoiminta sekä perheasunnot syöpähoitojen aikana. Palvelujen maksuttomuudella mahdollistamme sen, ettei kukaan jää avun ulkopuolelle taloudellisten kysymysten vuoksi, kommentoi tutkimusta tuoreeltaan Sylva ry:n toiminnanjohtaja Marika Aro.

Jokaisen saatava tarvitsemaansa tukea

Suomessa kaikki syöpää sairastavat lapset saavat samat hoidot yliopistosairaaloisssa, eikä itse hoidoista koidu perheille juuri mitään kustannuksia.  Taloudellista kuormitusta perheille aiheuttaa kuitenkin se, että toinen vanhemmista jää yleensä kotiin hoitamaan sairasta lasta.

– Pienituloisilla perheillä tulojen pieneneminen voi vaikuttaa arkeen vielä hyvätuloisiakin enemmän ja siten aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta perheelle, Tolkkinen miettii Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisemassa tiedotteessa.

Syöpään sairastuneiden lasten, nuorten aikuisten ja heidän läheistensä valtakunnallinen yhdistys Sylva ry tukee vakavan sairauden koskettamia perheitä hoitojen keskellä ja myös niiden päätyttyä.

– Sylva haluaa palvella ja tukea perheitä yhä paremmin. Kehitämme uudenlaisia palvelukonsepteja, joilla voimme mahdollistaa pidempikestoisia tukiprosesseja koko perheelle. Arvolupauksemme, että jokainen saa tarvitsemaansa tukea, lunastetaan tiiviillä yhteistyöllä ja kumppanuuksia vahvistamalla yli sektorirajojen. Tärkeintä on, että löydämme ja tavoitamme kaikki, nekin perheet, joilla ei ole voimia itse pyytää apua, Aro korostaa.

Potilasaineisto käsitti 4437 Suomessa vuosina 1990–2009 syöpädiagnoosin saanutta lasta ja nuorta. Tutkimus tehtiin rekisteriaineistolla ja tiedot potilaista ja vanhemmista saatiin Suomen Syöpärekisteristä, Väestörekisteristä ja Tilastokeskukselta. Syöpäsäätiön apurahan turvin. Syöpäsäätiö on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja.

Useissa aiemmissa suomalaisissa ja muissa länsimaissa tehdyissä tutkimuksissa on kuvattu terveyseroja sosioekonomiseen asemaan liittyen myös lapsilla. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vähemmän koulutetuilla voi olla alhaisempi terveydenlukutaito, mikä tarkoittaa kykyä vastaanottaa ja käyttää terveyteen liittyvää tietoa.

Psykososiaaliseen tukeen panostettava

Suomessa syöpään sairastuu noin 150 alle 16-vuotiasta lasta vuodessa. Lasten yleisimpiä syöpiä ovat leukemiat, lymfoomat ja aivokasvaimet. Keskimäärin 75% sairastuneista parantuu. Syöpäsairaudet ovat länsimaissa alle 15-vuotiaiden keskuudessa yleisin kuolemaan johtava sairaus. Lasten syövän elossaololuvut ovat silti Suomessa kansainvälistä kärkitasoa.

Lasten yleisimmän syöpätaudin, akuutin lymfaattisen leukemian (ALL), viiden vuoden elossaololuku on tuoreen CONCORD-3 tutkimuksen mukaan Suomessa Euroopan toiseksi korkein. Myös perheiden psykososiaaliseen tukeen panostetaan muun muassa yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian kanssa.

– Tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että jatkossa tarvitaan vielä lisää resursseja ja yhteistyötä eri alojen ja toimijoiden kanssa, jotta erot sosioekonomisten ryhmien välillä saataisiin kaventumaan, Tolkkinen lisää.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (SOTE) haastaa kaikki alan toimijat pohtimaan eri sosioekonomisten ryhmien terveydenhuollon tarpeita ja kustannuksia, sekä välineitä terveyspalvelujen kohdentamisen parantamiseksi.

– Myös Sylvalla on paljon työtä tehtävänään, ja tämä tutkimustulos haastaa meitä vielä suurempiin tekoihin, että tavoitamme jokaisen syöpään sairastuneen lapsen ja hänen perheensä ajoissa. Ettei yksikään lapsi kuolisi siksi, että me emme ole tehneet kaikkeamme, Aro sanoo.

Lisää tutkimusta tarvitaan myös selvittämään syitä kuolleisuuserojen taustalla.

– Syöpäsäätiö myöntää taloudellista tukea perheille, joissa lapsi sairastaa syöpää. Säätiön on jatkotutkimuksen pohjalta mietittävä myös muita keinoja tukea perheitä hoitopolun varrella, toteaa Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.

Tutkimus löytyy verkosta osoitteesta: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/0284186X.2018.1478125

Lisätietoja tutkimuksesta:

tutkijalääkäri Anniina Tolkkinen, Suomen Syöpärekisteri, 050 516 7313
viestinnän asiantuntija Maarit Rautio, Syöpäjärjestöt, 040 549 1003

Lisätietoja Sylvan työstä:

toiminnanjohtaja Marika Aro, Sylva ry, 050 325 2570
viestintäpäällikkö Mari Pöyhtäri, Sylva ry, 050 361 7977