Siirry suoraan sisältöön

8) Liikunta ja allogeeninen kantasolusiirto

Allogeenisestä kantasolusiirrosta on tullut yksi hematologisten syöpien vakiintuneista hoitomuodoista. Suomessa allogeenisen kantasolusiirron saa vuosittain noin 25 lasta.

Liikunta ja terveelliset elintavat ovat erityisen tärkeitä lapsena kantasolusiirron saaneille lapsille, koska kantasolusiirron yhteydessä annetut säde- tai solunsalpaajahoidot altistavat solujen ennenaikaiselle vanhenemiselle. Vähäinen fyysinen aktiivisuus puolestaan kiihdyttää näitä vanhenemismuutoksia. Siksi kantasolusiirron liitännäisvaikutusten ennaltaehkäisyssä ja hoidossa liikunnalla on suuri merkitys. Liikunta auttaa muun muassa ylläpitämään verisuonten terveyttä, ja siten liikunnalla voi ennaltaehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia. Myös syöpähoitojen luustoon liittyvien liitännäisvaikutusten ennaltaehkäisyssä ja hoidossa liikunta on suuressa roolissa, koska liikunnan tiedetään lisäävän luun mineraalitiheyttä.

Liikunnalla voi olla merkitystä kantasolusiirrosta toipumisessa. Tutkimuksia on tehty aikuisilla jonkin verran ja lapsilla vielä verrattain vähän, mutta tulokset ovat kannustavia eikä merkittäviä haittavaikutuksia kevyestä liikunnasta kantasolusiirron aikana ole raportoitu. Mikäli lapsen ravitsemustila on huono, suositellaan kevyttä liikkuvuutta ja lihasvoimaa ylläpitävää harjoittelua. Aerobinen harjoittelu voidaan huonon ravitsemustilan aikana minimoida, jotta energiankulutusta ei nosteta.

Kantasolusiirron aikana lapset viettävät yleensä paljon aikaa sängyssä. Sängyssä vietetty aika voi jäykistää niveliä ja vähentää lihasmassaa ja hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Kevyen liikunnan on osoitettu olevan turvallista ja hyödyllistä myös kantasolusiirron aikana.

Lapsen vointi ja oireet määrittävät millaista liikuntaa voidaan toteuttaa. Liikuntaa toteutetaan aina valvotusti ja liikunnan aikana on hyvä arvioida koettua rasittavuutta, mitä voi toteuttaa Borg -asteikon avulla. Myös sykkeen seuraaminen voi olla hyödyllistä ja kivun arviointi liikunnan aikana VAS-kipujanan avulla on myös suositeltavaa. Jos kipu lisääntyy liikunnan aikana, tulee liikunta lopettaa ja konsultoida onkologia.

Päänsäryn, huimauksen, kuumeen (≥38), pahoinvoinnin ja heikentyneen tajunnan tason aikana liikuntaa ei tule toteuttaa tai se tulisi lopettaa, jos kyseisiä oireita ilmenee. Anemia aiheuttaa sen, että lapsi hengästyy ja väsyy nopeammin, mutta se ei tarkoita, ettei liikuntaa voisi ollenkaan toteuttaa. Harjoitteet tulisi toteuttaa niissä rajoissa, missä potilas sietää liikuntaa ilman, että se uuvuttaa lasta lisää. Liikkeiden oikeat suoritustekniikat ovat tärkeitä ja tilanteita, jotka voisivat altistaa mustelmille tulisi välttää. Jos esimerkiksi polkee kuntopyörällä tai motomedillä, niin kovan istuimen päälle voi laittaa pehmustetta ennen harjoittelun aloittamista.

Hyvän hygienian noudattaminen on erityisen tärkeää. Kaikki harjoitusvälineet tulee desinfioida ennen ja jälkeen käytön. Potilashuoneeseen mentäessä noudatetaan yksikön hygieniaohjeita.