Suoraan sisältöön

Ole sairastuneelle nuorelle riittävästi läsnä – ja tarpeeksi pois

Teini-iän haasteet eivät katoa, vaikka lapsesi on vakavasti sairas. Silloinkin kun nuori on sairas, hän haluaa olla itsenäinen ja pärjätä omillaan. Ole läsnä tarvittaessa.

Kun sairaus osuu elämässä murrosikään, reaktio sairauteen voi olla raju. Nuori saattaa reagoida sairauteen esimerkiksi raivoamalla, häpeämällä tai sulkeutumalla. Murrosiässä nuoren mielessä myllertävät monet isot kysymykset, kuten arvot ja seksuaalisuus. Sairaus luo liudan muita isoja kysymyksiä ja herättää erilaisia tunteita.

Nuori käsittelee sairastumista usein vähän jälkikäteen. Aktiivihoitojen aikana fokus on syöpähoidoissa. Sairaus ja siihen liittyvät tunteet voivat nousta pintaan vielä vuosienkin päästä, jolloin on tärkeä päästä käsittelemään näitä tunteita. Kun nuorille tarjotaan aktiivihoitojen aikana psyykkistä apua, nuori saattaa kieltäytyä, mikä voi tuntua vanhemmasta pahalta. Tuen tarjoaminen on kuitenkin tärkeää. Kokemus siitä, että tukea on saatavilla, helpottaa tuen vastaanottamista myöhemmin.

Moni nuori ei halua keskustella vanhempiensa kanssa omista asioistaan, ei myöskään sairauden aiheuttamista tunteista tai ajatuksista. Voimakkaistakin reaktioista huolimatta sairautta on hyvä ainakin koittaa käsitellä nuoren kanssa – avoimesti ja rehellisesti, vaikka se olisikin vaikeaa. Kerro vähintään, että nuori voi aina kääntyä puoleesi missä tahansa asiassa, sairauden herättämissä vaikeissa kysymyksissä ja hankalissa tunteissa.

Kun lapsi kasvaa nuoreksi, vanhemman ja lapsen suhde muuttuu. On tärkeää, että vanhempi ei ohita nuoren tarpeita eikä puhu lapsensa puolesta.

Nuori tarvitsee muitakin aikuisia tuekseen

Vanhemmasta tuntuu tietenkin pahalta, jos oma lapsi näyttää sulkeutuvan. On vaikeaa katsoa omaa lastaan avuttomana vierestä. Muista kuitenkin, että iso osa haasteista liittyy teini-ikään. On tärkeää antaa lapselle riittävästi tilaa murrosikään liittyvään kipuiluun – todennäköisesti nuori kipuilisi ilman sairauttakin.

Nuoret tukeutuvat yleensä ystäviinsä ja toisiin nuoriin vanhempien sijaan. Olisi kuitenkin hyvä, että nuorella olisi omien vanhempien lisäksi joku turvallinen aikuinen, jonka kanssa jutella. Onko lapsellasi elämässään joku luotettava henkilö, johon hän voi tarvittaessa tukeutua? Sukulainen, valmentaja tai opettaja voi olla nuorelle tärkeä tuki.

Keskusteluseuraa ja apua nuorelle löytyy myös Sylvasta, lue lisää nuorten toiminnasta.

Sinun tehtäväsi vanhempana on olla riittävästi läsnä – ja tarpeeksi pois. Se on joskus melkoista tasapainoilua. Ole itsellesi armollinen, vaikka et aina onnistuisi.

Haluatko jutella? Ota yhteyttä perheterapeutti, uusperheneuvoja Anne Huolmaniin joko sähköpostilla tai lähettämällä tekstiviesti sopiaksesi itsellesi keskusteluajan: anne.huolman@gmail.com
+358 40 3505474.

Kaipaatko vertaistukea? Ota yhteyttä Sylvan vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Elisabet Hallikaiseen: 050 300 7367, elisabet.hallikainen@sylva.fi

Leadoo yhteydenottobotti Hyppää upokkeen ohi