Suoraan sisältöön

Kaikki tunteet sallittuja

Työskentele tunteiden kanssa – muuta vaikeat tunteet voimavaraksi

Järkytys, huoli, pelko, kauhu, epävarmuus, epätoivo, suru, viha, riittämättömyys, syyllisyys, katkeruus… Kun oma lapsi sairastuu, läsnä on koko tunteiden kirjo sen suurimmassa vahvuudessa.

Tunteilla on tärkeä tehtävä. Ne muokkaavat käsitystä itsestämme ja toisista ihmisistä ja ovat läsnä kaiken aikaa, kiinnitämme niihin huomiota tai emme. Ne kertovat, mikä meille on tärkeää. Mitä tärkeämpi asia itselle, sitä voimakkaampia tunteita se herättää.

Miksi tunteiden käsittely on tärkeää lapsesi kannalta?

Kriisitilanne ja stressi vaikuttaa aivoihimme. Jos et pysähdy rauhoittamaan hermostoasi, tunteet saattavat ottaa vallan, etkä pysty toimimaan loogisesti. Käsittelemättömät tunteet vaikuttavat käyttäytymiseesi ja saattavat estää sinua toimimasta jopa lapsesi parhaaksi.

Mutta kun tunnistat omat tunteesi ja niiden vaikutukset, pystyt elämään vaikeidenkin tunteiden kanssa. Pystyt tukemaan myös lastasi paremmin.

Älä jää yksin vaikeiden tunteiden kanssa. Me Sylvassa autamme sekä syöpään sairastunutta että läheisiä käsittelemään tunteita. Annamme välineitä myös perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Lapsen sairauden aiheuttama kriisitilanne voi olla myös mahdollisuus perheenjäsenille kohdata toisensa uudella tavalla.

Tunteet kumpuavat tarpeista, ne kertovat meistä

Vanhempana sinun on siis tärkeää työstää omia tunteitasi. Voit aloittaa työskentelyn vaikka näin:

Pysähdy kuulostelemaan oloasi. Kysy, miksi koen näin? Mitä tarvitsen juuri nyt?

Tunteen taustalla on aina jokin tarve. Vaikeat tunteet kertovat tyydyttämättömistä tarpeistamme.

Esimerkiksi vihan tai kiukun tunne kumpuaa tarpeesta omiin rajoihin, viha auttaa meitä puolustamaan itseämme. Kehon ja hermoston ylivireys ja kireys heijastaa ihmisen turvattomuuden tunnetta. Jos ihminen on pitkään ylivireystilassa, hänellä ei ehkä ole kykyä pysähtyä ja tasapainottaa kehonsa ja hermostonsa ylivireyttä.

Kyky tuntea, tunnistaa ja kanavoida vaikeat tunteet rakentavasti vahvistaa itsetuntoa ja hyvää vuorovaikutusta.

Tunteiden tukahduttaminen ei vie vaikeita tunteita pois

Tunteet ovat kokonaisvaltainen kehon ja mielen reaktio. Esimerkiksi jännitys saa sydämen hakkaamaan, suru näkyy kyyneleinä ja tuntuu palana kurkussa, pelko tuntuu rintakehässä puristuksena, viha kiristää leukaperissä ja jännittää sormet nyrkkiin.

“Tuntuu kuin joku istuisi rintakehäni päällä.”

“Minulla on jatkuva päänsärky, koska puren hampaita yhteen yöllä.”

Kyse on ihan fysiologisesta ilmiöstä, eli ihmisen aivoista ja hermostosta. Onneksi emme ole kokonaan biologian armoille, sillä hankalia tunteita on mahdollista oppia säätelemään ja hyödyntämään niiden voimaa.

Harjoittele tunnetaitoja – apua on tarjolla

Vanhemmalla on tärkeä tehtävä tukea sairastunutta lasta, mutta se ei tarkoita omien tunteiden tukahduttamista. Lasta tukiessaankin vanhempi saa tuntea – kaikki tunteet ovat täysin sallittuja. Kun vanhempi hyväksyy omat tunteensa ja osaa käsitellä niitä, hänen on helpompi tukea myös lasta tunteiden käsittelyssä.

”Nyt kun lapsen sairaus on todettu voitetuksi, huomaan vasta, kuinka ison huolen reppu selässäni onkaan ollut. Nyt huomaan, että itkukin olisi ollut varmasti hoitava ja hyväksi. Kaikki varastoidut ja hieman tietoisesti kielletytkin tunteet jäivät kehooni ja tunnen nyt vahvasti stressin puutuvina käsinä, ahdistuksena, levottomuutena ja epämääräisinä oireina. Nämä oireet hyökkäävät varsinkin illalla tai pysähtyessäni päivän puuhista. Silloin pitäisi kohdata sellaista mitä on siirtänyt sivuun ja tietoisesti estänyt. Mietinkin olisiko ollut parempi vaikka pieninä puroina itkeä ja hieman enemmän surussa mennä jo sairausmatkan aikana. Nyt tuntuu raskaalta.”

Tunnetaidoilla tarkoitetaan, että ihminen kykenee tunnistamaan omat tunteensa, ilmaisemaan ja säätelemään niitä sekä osaa kuulla omia tarpeitaan. Myös itsearvostus, itseluottamus ja jämäkkyys ovat osa tunnetaitoja.

Ensimmäinen askel on siis oppia tunnistamaan tunteet ja löytämään niitä kuvaavat sanat. Jo tunteen pukeminen sanoiksi rauhoittaa, koska se hiljentää aivojen tunnekeskusta ja kytkee päälle loogisen ajattelun. Jos et ole tottunut puhumaan vaikeista tunteista, tunteiden sanoittaminen voi tuntua aluksi haastavalta.

Ole rohkea, kohtaa ja hyväksy omat tunteesi!

Tunteen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että suostut tuntemaan tunteen juuri nyt, tässä hetkessä. Voit harjoitella tätä esimerkiksi istumalla alas ja puhumalla itsellesi lempeästi:

“On ymmärrettävää, että olen huolissani ja peloissani. Tämä on hankala tunne, mutta tiedän, että se helpottaa jonkin ajan kuluttua. Se, että pelkään on normaalia, mutta yleensä pelot eivät kuitenkaan toteudu.”

Omista tunteista puhumista voi harjoitella pienin askelin. Kokeile. Ensimmäisen kerran jälkeen on jo helpompaa.

Voimmeko auttaa sinua vaikeiden tunteiden kanssa? Tarvitsetko tukea tunnetaidoissa? Varaa keskusteluaika Riikalta, 050 3130 725.

Syöpään sairastunut lapsi tarvitsee tukea tunteissaan

Muuttunut elämäntilanne on vaikea asia myös lapsellesi. On luonnollista, että suojelet lastasi, kerro lapselle sairaudesta kuitenkin rehellisesti. Jos lapsi ei saa sairaudesta riittävästi ikätasoistaan tietoa, hän täyttää tiedolliset aukot mielikuvituksellaan. Tämä jättää lapsen yksin.

Jos avoin puhuminen sairaudesta lapsen kanssa tuntuu vaikealta, pyydä tähän tukea hoitohenkilökunnalta.

Vaikka tilanne sairauden kanssa tuntuisi vaikealta, voit aina auttaa ja tukea lasta tunteiden käsittelyssä. Tämä pienentää lapsen kantamaa murheiden taakkaa.

Puhu myös omista tunteistasi lapselle. Kun kerrot lapselle, mitä itse tunnet, näytät mallia, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Tunteiden sanoittaminen ja näyttäminen antaa lapselle välineitä käsitellä omia tunteitaan ja kerryttää tunnesanastoa ja tunnetaitoja, joita lapsi voi hyödyntää elämässään kohdatessaan haasteita.

Jos  itkettää, voit sanoittaa tämänkin: “Nyt olen vähän surullinen ja itkettää, mutta tää menee ohi.”

Puhu lapsen kanssa päivittäin

Tunnetaitoja voi harjoitella lapsen kanssa pienin askelin. Lapsi kertoo tunteistaan itselleen sopivalla hetkellä ja tavalla.

Koita järjestää lapsesi kanssa pieni kahdenkeskinen juttutuokio päivittäin, vaikka automatkalla. Kysy lapselta konkreettisia kysymyksiä, esimerkiksi ”Mikä oli tänään mukavaa?” Tämä voi auttaa lasta kertomaan omista tunteistaan ja ajatuksistaan.

Aikuisten tehtävä on kantaa lapsen murheita ja rauhoittaa häntä, oli tilanne millainen tahansa.

On lapsesi etu, että jaksat. Haluatko jutella? Varaa jutteluaika Riikalta, 050 3130 725.

Lue seuraavaksi: Kriisistä selviytyminen