Suoraan sisältöön

Vanhempi, huolehdi itsestäsi – olet sairastavan lapsen tuki ja turva

Kun lapsi sairastuu, huoli lapsesta ja tarve suojella häntä menee kaiken edelle. Jokainen vanhempi käsittelee tilannetta omalla tavallaan. Yhteistä kaikille on on sairauden herättämät vaikeat tunteet.

Vaikeassa kriisitilanteissa sinä ja koko perheesi tarvitsette riittävästi aikaa selviytyäksenne kriisitilanteen shokkivaiheesta. Akuutin kriisitilanteen jälkeen alatte sopeutua uuteen tilanteeseen. Vaikeissakin olosuhteissa on mahdollista havahtua asioihin, joita ei välittömästi kriisin kohdatessa voi huomioida.

“Olisi hyvä, jos vanhempi voi varmistaa itselleen päivittäin edes pienen lepohetken, jolloin ehtii hengähtää tai hiukan huokaista. Sen voi yhdistää vaikka johonkin arkiseen toimintaan, pyykkien laittoon tai suihkussa käyntiin. Voit vaikka nojata hetken seinään tai maata lattialla.
– Sylvan asiantuntija Riikka Ranta

Kun lapsi sairastuu syöpään, jokaisen perheenjäsenen elämä muuttuu. On tavallista, että vanhemman oma lepo ja nukkuminen kärsii, ja oma aika vähenee. Sairas lapsi tarvitsee vanhemman läsnäoloa huomattavasti enemmän kuin saman ikäinen terve lapsi. Yleensä toinen vanhemmista luopuu määräajaksi myös työstään.

Myös tutut sosiaaliset verkostot saattavat etääntyä. Kerro sukulaisille ja ystäville, jos sinulla ei ole voimia pitää yhteyttä. Voit sanoa myös suoraan, mitä heiltä toivoisit – vaikka viestiä silloin tällöin, kävelyseuraa tai konkreettista apua. Tiedät itse parhaiten, millaista tukea tai seuraa kaipaisit. Kerro siitä avoimesti.

Elämä lapsen sairauden kanssa vaatii voimia. Ota apua ja tukea vastaan.

Lapsi voi hyvin kun vanhempi voi hyvin

Vanha sanonta siitä, että lapsi voi hyvin kun vanhempi voi hyvin, pitää paikkansa varsinkin syöpää sairastavan lapsen perheessä. Siksi me Sylvassa haluaisimme hellästi ravistella jokaista vanhempaa huomaamaan itsensä: omat tunteensa, tarpeensa ja vointinsa.

Meillä on keinoja auttaa sinua löytämään piilossa olevia voimavaroja omassa elämässä ja perheesi arjessa.

Tiedätkö, mitä sinulle kuuluu?

Pysähdy hetkeksi. Hengitä syvään, keuhkot ihan täyteen, niin että pallea kohoaa kunnolla. Puhalla sitten ilma hitaasti ulos, keuhkot aivan tyhjäksi asti. Pidä pieni tauko ennen sisäänhengitystä ja anna keuhkojen taas täyttyä ilmasta.

Toista syvähengitys kolme kertaa.

Kuulostele mitä sinulle kuuluu? Mitä tunnet kehossasi juuri nyt ja mitä se kertoo sinulle voinnistasi?

Pelko ja huoli saattaa saada kehosi taistele tai pakene -tilaan ja kaikki energiasi suuntautuu tilanteesta selviytymiseen. Tämä on luonnollista. Tässä tilanteessa pysähtyminen tuntuu usein mahdottomalta. Ja juuri silloin se olisi kaikkein tärkeintä.

“Se, että voit itse hyvin, on ensiarvoisen tärkeää, jotta jaksat hoitaa myös muita.”
– Syöpää sairastavan lapsen vanhempi

Lapsesi tarvitsee sinua. Siksi sinun pitää huolehtia omasta jaksamisestasi ja hankkia riittävästi tukea.

Jokainen tarvitsee jonkun, jonka kanssa puhua. Onko sinulla sellainen ihminen omassa perheessä tai lähipiirissä? Haluaisitko löytää sellaisen ammattilaisten tai vertaisten joukosta?

Ota yhteyttä, me voimme auttaa! Puh. 050 3130 725.

Huomioi myös terveet sisarukset

Sairas lapsi vaatii paljon huomioita. Perheen terveet sisarukset joutuvat usein joustamaan omissa tarpeissaan ja mahdollisuudestaan saada riittävää huomiota vanhemmilta.

Pienikin hetki jakamatonta huomiota päivittäin jokaisen lapsen kanssa päivittäin riittää. Erään tutkimuksen mukaan jo 10 minuuttia tukee lasta. Tämän hetken voi ottaa vaikka automatkalla tai sängyllä pötkötellessä.

Yhden vanhemman perhe ja uusperhe

Voi viedä aikaa ennen kuin sopeudut ajatukseen oman lapsesi sairaudesta ja muuttuneesta vanhemmuudesta. Asiaa ei helpota pelko lapsen menetyksestä eivätkä vaihtelevat, joskus kriittisetkin tilanteet lapsen hoidossa.

Tarvitset monenlaista tukea, ehkä myös ihan konkreettista tukea lapsen päivittäisessä hoidossa. Perheen hyvinvointiin vaikuttaa perheen yleinen toimivuus, ennen kaikkea perheen aikuisten hyvinvointi, sekä perheen tunneilmapiiri.

Lue lisää vuorovaikutuksesta parisuhteessa.

Yhden vanhemman perheen selviytyminen

Yhden vanhemman perheessä sairastuneen lapsen vanhempi joutuu monella tapaa lujille. Hän joutuu miettimään monia käytännön asioita, kuten kuinka pystyy olemaan sairaalassa, kuka hoitaa perheen mahdollisia muita lapsia, mistä saada apua arjen pyörittämiseen, kuinka jaksan itse ja miten (muuttunut elämäntilanne vaikuttaa) tämä vaikuttaa perheen talouteen.

Vanhempana sinun on hyvä ottaa näitä huolia puheeksi jo sairaalassa. On tärkeää, että pidät huolta itsestäsi ja hankit riittävästi apua arjen pyörittämiseen sekä tukea omaan jaksamiseesi. On paljon virallisia ja epävirallisia tahoja, joista voi saada apua: neuvola, päiväkoti, koulu, sosiaalitoimi, naapurit, ystävät, sukulaiset – ja me täällä Sylvassa. Hae apua ja pyydä sitä rohkeasti osaston kuntoutusohjaajalta tai sosiaalityöntekijältä.

Uusperheen selviytyminen

”Minua stressaa, kun en tiedä, kuinka exä tulee suhtautumaan tähän tilanteeseen ja onko hän valmis joustamaan vuoroasumisjärjestelyissä.”

Kun uusperheen lapsi sairastuu syöpään, sairaus koskettaa kahta tai useampaa perhettä. Perheiden arki muuttuu ja monia asioita on ratkottava yhdessä. Kuka on lapsen kanssa sairaalassa, kuka hoitaa perheen mahdolliset muut lapset, miten toimitaan karanteenitilanteissa, voivatko lapset liikkua perheestä toiseen, kuinka lapsen toisessa perheessä toimitaan, mikä on äiti- tai isäpuolen rooli lapsen sairaudessa, miten tilanne vaikuttaa kustannuksien jakamiseen tai tulonmenetyksiin?

Kun lapsella todetaan syöpä, uusperheiden vanhempien on tärkeä puhua avoimesti tunteista, joita uusi tilanne herättää. Tilanne voi herättää kumppanien välillä hyvin erilaisiakin tunteita ja toiminta-ajatuksia. Tämän jälkeen on hyvä sopia yhteinen näkemys siitä, miten tilanteessa haluttaisiin toimia ja vasta sen jälkeen keskustella toisen biologisen vanhemman kanssa tilanteesta, käytännön asioista ja molempien perheiden toiveista.

Näissä keskusteluissa tarvitaan ymmärrystä, yhteistyötä, kykyä asettua toisen asemaan ja hyvää tahtoa. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että fokus on syöpään sairastuneen lapsen hoidossa ja turvallisuudessa. On myös varmistettava, että lapsi/lapset ja biologinen vanhempi voivat tavata toisiaan.

Tilanne saattaa vaatia, että aluksi perheen muut lapset eivät voi vierailla uusperheen luona, jossa on syöpään sairastunut lapsi. Ratkaisuna voi olla erilaiset poikkeusjärjestelyt, kuten sisarusten etäkoulu, varahoitopaikat, toisen perheen lasten tapaaminen isovanhempien luona, leikkipuistossa, toisen vanhemman kotona tai jossain muualla kodin ulkopuolella, missä on vähän ihmisiä.

Sairaan lapsen luona saa vierailla vain terveenä. Tämä saattaa vaatia joustoa ja yhteispeliä vuoroasumisen suhteen. Yleensä ex-kumppani ja lapset ymmärtävät tilanteen, kun siitä kerrotaan heille avoimesti.

Haastavassa tilanteessa apua voi hakea uusperheneuvonnasta (ks. esimerkiksi Suplin tarjoama ilmainen puhelinneuvonta).

Mistä voimavaroja itselle, kun lapsi sairastaa?

Ajatuksemme kulkevat yleensä vapaasti ja hypähtelevät asiasta toiseen. Suunnittelemme tulevaa, mietimme mennyttä ja huolehdimme huomisesta. Aivoillamme on taipumus huomata vaarat ja uhat helposti, ja siksi huolestumme helposti. Mielemme saattaa jäädä jumiin huoleen, varsinkin väsyneenä ja stressaantuneena.

Pienikin pysähdyshetki, syvään hengittäminen ja itsensä tuominen tähän hetkeen ja tietoiseksi omista ajatuksista voi tarjota apua ahdistukseen ja kehää kiertäviin huoliajatuksiin.

Tuntuuko oman ajan ottaminen mahdottomalta? Voit luoda pieniä voimaannuttavia hengähdyshetkiä arkisten askareiden yhteyteen, esimerkiksi kun siirryt paikasta toiseen, tiskaat, laitat ruokaa, harjaat hampaat tai käyt suihkussa.

Huoliajatuksen voi karkottaa pienillä harjoituksilla. Sano mielessäsi esimerkiksi:

“Ajatukset ovat vain ajatuksia. Nyt mieleeni tuli tällainen huoliajatus. Ei hätää.”

“On ymmärrettävää, että tämä ajatus tulee mieleeni, mutta ei hätää”

Voit myös tietoisesti siirtää huomiota muuhun tekemiseen, esimerkiksi liikuntaan tai musiikkiin.

Huolet ovat osa elämäämme, mutta on tärkeää huomata myös ne asiat, jotka elämässämme on hyvin. Esimerkiksi helpotuksen tunteen äärelle on myös tärkeä pysähtyä. Hyvien asioiden huomaaminen auttaa meitä voimaan ja jaksamaan paremmin.

Lue, miten tunteita voi käsitellä.

Voimmeko auttaa sinua vaikeiden tunteiden tai huolen kanssa? Tarvitsetko tukea tunnetaidoissa? Varaa keskusteluaika Riikalta, 050 3130 725.

Ole itsellesi armollinen ja myötätuntoinen – sinä riität!

Myötätunto on kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja toimia ystävällisesti ja auttavasti toista kohtaan, kun hänellä on vaikeaa. Jostain syytä meidän on paljon helpompi tuntea myötätuntoa toisia kuin itseä kohtaan.

Myötätunto itseä kohtaan tarkoittaa ystävällisyyttä ja hyväksyntää sekä itseä että omia, erityisesti vaikeita tunteita kohtaan.

Myötätunto itseä kohtaan voi vähentää tässä tilanteessa

  • stressiä
  • täydellisyyteen pyrkimistä
  • epäonnistumisen pelkoa.

Tutkimusten mukaan myötätunto itseä kohtaan lisää

  • hyvää vanhemmuutta
  • hyvinvointia
  • palautumiskykyä
  • onnellisuutta.

Se on taito, jota voi oppia ja jota kannattaa harjoitella. Sitä tarvitaan erityisesti silloin, silloin kun oma lapsi sairastuu.

Keinoja itsemyötätunnon opetteluun ja vahvistamiseen

Mielemme on rakentunut niin, että arvostelemme ja vertailemme itseämme toisiin. Tätä taipumusta on vaikea muuttaa. Myötätuntoa itseä kohtaan voi kuitenkin opetella – se on itsemme hyvää kohtelua juuri silloin, kun meillä on vaikeaa.

Myötätunto itseä kohtaan vaatii hetkeen pysähtymistä ja läsnäolon taitoa. Se voi olla haastavaa, jos olemme stressaantuneita tai väsyneitä. Mutta juuri pysähtyminen mahdollistaa myötätuntoisen suhtautumisen itseen ja perheen tilanteeseen.

Mieti, miten kohtelet ystävääsi ja puhut hänelle silloin, kun hänellä on vaikeaa? Pystyisitkö suhtautumaan itseesi samalla tavalla, puhumaan itsellesi kannustavasti ja ystävällisesti aivan kuin puhuisit ystävällesi.

Myötätuntoa itseä kohtaan voi harjoittaa pienillä teoilla. Kannustamme kokeilemaan, sillä vaikutukset ovat suuret.

  • Ota itsellesi pieniä taukoja päivän mittaan ja hengittele.
  • Puhu itsellesi arvostavasti ja rohkaisevasti.
  • Pysähdy hetkeen, katsele mitä näet ympärilläsi, mitä kuulet.
  • Sisällytäthän päivääsi mahdollisuuksien mukaan jotain pientä ja sinulle mieluisaa tekemistä.

Verkosta löytyy paljon harjoituksia, muun muassa muutaman minuutin mittaisia harjoituksia itsemyötätunnosta ja lempeästä puheesta itseä kohtaan. Voit etsiä näitä esimerkiksi Youtubesta ja äänikirjapalveluista.

Tarvitsetko tukea itsemyötätunnon harjoitteluun? Varaa keskusteluaika, Riikka Ranta, 050 3130 725.