Suoraan sisältöön

Liikunnan ja toimintakyvyn arviointitekniikoita

Liikunnan ja toimintakyvyn arviointiin on erilaisia välineitä

Liikuntaa voidaan mitata sekä itsearviointiin perustuvin menetelmin tai objektiivisesti erilaisilla liikemittareilla, sykemittareilla tai biosensoreilla. Tekniikoita voidaan myös yhdistellä.

Liikunnan mittarit valitaan sen mukaan, mikä on mittaamisen tarkoitus ja kuinka laajasti on kiinnostunut syöpää sairastavan lapsen liikunnasta ja kunnosta.

Liikuntapäiväkirja on hyvä työväline omaan arviointiin

Kun liikuntaa mittaa omaan käyttöön, itsearviointiin perustuvista tekniikoista hyvä vaihtoehto on perinteinen liikuntapäiväkirja. Liikuntapäiväkirjan pitämiseen löytyy erilaisia malleja internetistä tai sellaisen voi tehdä myös itse.

Liikuntapäiväkirjaan kirjataan esimerkiksi, mitä liikuntaa on harrastanut milloinkin ja miltä liikuntakerta on tuntunut. Erilaisia liikunnan seuraamiseen tarkoitettuja sähköisiä sovelluksia voi käyttää myös samaan tapaan. Useita voi ladata sovelluskaupoista ilmaiseksi. Joissakin sovelluksissa on mahdollista mitata myös kuljettua matkaa, korkeuseroja, aikaa ja nopeuksia.

Liikunnan mittaamiseen on erilaisia mittareita

Tyypillisimpiä liikunnan mittaamiseen käytettävät välineet ovat liikettä ja sykettä mittaavat mittarit. Markkinoilla on myös lapsille sopivia vaihtoehtoja.

Liikunnan mittaamisen tavoitteita pitää kuitenkin miettiä tarkkaan lasten kohdalla: onko mittarin pitäminen motivoivaa vai aiheuttaako se negatiivisia tunteita. Jos lapsi kokee mittaamisen ja palautteen saamisen motivoivaksi, objektiivinen mittaus voi olla hyvä vaihtoehto.

Sykemittausta voidaan käyttää lapsen rasittuneisuuden arviointiin esimerkiksi jonkin tietyn liikuntakerran aikana.

Fysioterapiassa arvioidaan lapsen fyysistä toimintakykyä

Syöpää sairastavien lasten fyysistä toimintakykyä arvioidaan tarvittaessa fysioterapiassa. Erilaisin testein voidaan mitata esimerkiksi lihasten voimaa ja elastisuutta, nivelten liikkuvuutta, tasapainoa ja motorista suoriutumista. Vaihtoehtoisia testejä on useita ja niitä käytetään yksilöllisen tilanteen mukaan fysioterapeutin harkinnan mukaisesti.

Toimintakyvyn mittaamiseen on useita mittareita:

  • Motoriikan testeistä yleisesti käytössä on Movement ABC-2 mittari, jota voidaan käyttää 3–16-vuotiaiden lasten motorisen suoriutumisen arviointiin. Pienempien lasten motoriikkaa voidaan arvioida esimerkiksi Bayleyn testin motorista asteikkoa apuna käyttäen.
  • Fyysistä toimintakykyä voidaan arvioida kävelytesteillä, tuolilta ylösnousu-, tai porrasnousu -testeillä.
  • Lihasvoimaa voidaan arvioida myös esimerkiksi erilaisilla toistotesteillä, toiminnallisilla testeillä tai esimerkiksi pinsettiotetta mittaavalla laitteella.
  • Nivelten liikelaajuuksia voidaan arvioida havainnoiden ja erilaisilla kulmamittareilla.
  • Sydämen toimintaa rasituksessa voidaan mitata erilaisilla ergometritesteillä.

Mittaamisella on aina jokin tarkoitus. Mittaamisen avulla voidaan arvioida sairauden tai hoitojen vaikutuksia, millaista tukea lapsi tarvitsee tai muutosta/edistymistä tai harjoittelun vaikutuksia.
Lapsella monia fyysiseen toimintakykyyn liittyviä asioita voidaan arvioida myös liikunnallisen leikin lomassa.