Suoraan sisältöön

Liikunta ja allogeeninen kantasolusiirto

Liikunta on erityisen tärkeää allogeenisen kantasolusiirron saaneille

Kantasolusiirron yhteydessä annetut säde- tai solunsalpaajahoidot altistavat solujen ennenaikaiselle vanhenemiselle. Liikunnalla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa liitännäisvaikutuksia.

Allogeenisestä kantasolusiirrosta on tullut yksi hematologisten syöpien vakiintuneista hoitomuodoista. Suomessa allogeenisen kantasolusiirron saa vuosittain noin 25 lasta.

Miksi liikunta on tärkeää kantasolusiirron jälkeen?

Kantasolusiirron yhteydessä annetut säde- tai solunsalpaajahoidot altistavat solujen ennenaikaiselle vanhenemiselle, ja vähäinen fyysinen aktiivisuus puolestaan kiihdyttää näitä vanhenemismuutoksia.

Liikunnalla voidaan ehkäistä ja hoitaa kantasolusiirron liitännäisvaikutuksia. Liikunta auttaa muun muassa ylläpitämään verisuonten terveyttä, ja liikunnan tiedetään lisäävän myös luun mineraaliheyttä. Liikunta voi siis ennaltaehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia sekä syöpähoitojen luustoon liittyviä liitännäisvaikutuksia.

Liikunnalla voi olla merkitystä myös kantasolusiirrosta toipumisessa. Lapsia on tutkittu vielä verrattain vähän, mutta aikuisille tehdyt tutkimukset kannustavat liikkumaan – merkittäviä haittavaikutuksia kevyestä liikunnasta kantasolusiirron aikana ei ole löydetty.

Millaista liikuntaa suositellaan kansasolusiirteen saaneille lapsille?

Jos lapsen ravitsemustila on huono, suositellaan vain kevyttä liikkuvuutta ja lihasvoimaa ylläpitävää harjoittelua. Aerobinen harjoittelu on hyvä minimoida, jotta energiankulutusta ei nosteta.

Kantasolusiirron aikana lapsi viettää yleensä paljon aikaa sängyssä. Sängyssä vietetty aika voi jäykistää niveliä ja vähentää lihasmassaa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Kevyen liikunnan on osoitettu olevan turvallista ja hyödyllistä myös kantasolusiirron aikana.

Lapsen vointi ja oireet määrittävät, miten lapsi voi liikkua. Liikuntasuoritusta on tärkeä valvoa ja arvioida koettua rasitusta esimerkiksi Borg-asteikolla. On myös hyvä seurata lapsen sykettä ja arvioida kipua VAS-kipujanan avulla.

Jos kipu lisääntyy liikunnan aikana, pitää liikkuminen lopettaa ja konsultoida onkologia.

Päänsäryn, huimauksen, kuumeen (≥38), pahoinvoinnin ja heikentyneen tajunnan tason aikana ei tulisi liikkua. Liikunta pitää lopettaa, jos tällaisia oireita ilmenee. Vaikka anemian oireena lapsi hengästyy ja väsyy nopeammin, se ei tarkoita, ettei lapsi voisi ollenkaan liikkua. Harjoitteet pitäisi toteuttaa lapsen voinnin ehdoilla, niin ettei liikunta uuvuta lasta lisää.

Liikkeet on tärkeä tehdä oikein, ja on hyvä välttää tilanteita, jotka altistavat mustelmille. Esimerkiksi kuntopyörän tai motomedin kovan istuimen päälle voi laittaa pehmustetta ennen harjoittelun aloittamista.

Noudattakaa hyvää hygieniaa. Kaikki harjoitusvälineet pitää desinfioida ennen ja jälkeen käytön. Potilashuoneissa on noudatettava yksikön omia hygieniaohjeita.