Suoraan sisältöön

Liikunta syöpähoitojen jälkeen

Riittävä liikunta on tärkeää myös syöpähoitojen jälkeen

Päivittäinen liikunta on tärkeää syöpään sairastuneille ja syövästä selvinneille lapsille ja nuorille kasvun, kehityksen, toipumisen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Video Lapsuusiän syöpä ja liikunta. Videosarja tarjoaa tietoa liikunnan tärkeydestä ja positiivisista vaikutuksista lapsuusiän syövän hoidon aikana ja jälkeen. Hyppää videon ohi

Liikunnalla voi vähentää lapsen riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tai luukatoon. Liikunta on myös paras tapa kuntouttaa hoidoista mahdollisesti aiheutunutta motorista kömpelyyttä, lihasheikkoutta tai muita fyysisen toimintakyvyn haittoja.

Liikunta ennaltaehkäisee myöhäisvaikutuksia

Moni lapsuusiän syövän sairastaneista kohtaa myöhemmin elämässään erilaisia fyysisiä ja henkisiä myöhäisvaikutuksia. Näitä ovat mm. ylipaino ja lihavuus, sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, alentunut hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto, osteoporoosi, uupumus, liikkeiden hallinnan ongelmat ja alentunut terveyteen liittyvä elämänlaatu.

Kaikkien edellä mainittujen myöhäisvaikutusten ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa liikunnalla on suuri merkitys.

Syövästä selvinneet voivat liikkua kuten muutkin lapset ja nuoret, jos hoitava lääkäri tai fysioterapeutti ei ole muita ohjeita erikseen antanut. Näin ollen lapsi voi asteittain palata omien harrastusten ja kilpaurheilunkin pariin. Jos lapsi on saanut suuria kokonaismääriä antrasykliini-solunsalpaajia (doksorubisiini, daunorubisiini) kilpaurheilun tai vastaavan erittäin kovaa rasitusta aiheuttavan urheilun aloittamisesta on hyvä neuvotella lapsen sydänterveyttä seuranneen lastenkardiologin kanssa.

Jos hoidoista on jäänyt haittavaikutuksia, liikuntamuotoja ja tapoja sovelletaan lapsen yksilölliset tarpeet, toiveet ja tavoitteet huomioiden.

Liikuntasuositukset auttavat liikkumaan riittävästi

Suomalaisten lasten ja nuorten liikuntasuosituksen mukaan alle kouluikäisille lapsille suositellaan liikuntaa kolme tuntia päivässä (OKM 2016). 7–18-vuotiaiden lasten tulisi liikkua monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla vähintään 1½– 2 tuntia päivässä. Tästä ajasta vähintään tunti tulisi liikkua reippaasti. (Tammelin & Karvinen 2008).

Aikuisten (18–64 vuotiaat) viikoittaiseksi liikuntamääräksi suositellaan vähintään 2,5 tuntia reipasta liikuntaa tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi treenata ainakin kaksi kertaa viikossa.

Liikunta tuo hyötyjä välittömästi

Jo pieni liikunnan lisääminen tuo suuria terveyshyötyjä erityisesti sille ryhmälle, jotka liikkuvat vähän tai eivät harrasta liikuntaa ollenkaan. Pienikin lisäys kohtuukuormitteiseen liikuntaan tuottaa hyötyjä. Joka hetki, jonka vaihtaa paikallaanolosta kevyeen aktiivisuuteen, tuo etuja.

Vaikka usein ajatellaan, että liikunnan hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, osa hyödyistä saavutetaan heti. Esimerkiksi päivän kohtuukuormitteinen liikuntahetki vaikuttaa jo seuraavan yön uneen positiivisesti, vähentää levottomuutta, parantaa tiedollisia toimintoja, kuten tiedon prosessoinnin nopeutta ja muistia, alentaa verenpainetta ja parantaa insuliiniherkkyyttä (kehon kyky siirtää glukoosia verestä kudoksiin) sinä päivänä, jona liikuntaa on harrastettu.

Miten saavuttaa riittävä liikuntamäärä päivittäin?

Liikunnan terveyshyödyt voi saavuttaa monella eri tavalla muuntelemalla ”reseptiä” liikunnan kolmen ulottuvuuden (kesto, tiheys ja teho) mukaan.

Liikuntasuosituksessa mainitulla reippaalla liikunnalla tarkoitetaan hengästyttävää liikuntaa. Lapsen päivittäinen liikuntamäärä voidaan pilkkoa jaksoihin. Ei ole olemassa alarajaa, josta liikunnan positiiviset hyödyt alkavat, pienilläkin asioilla on merkitystä.

Vinkkejä lapsen päivittäisen liikuntasuosituksen saavuttamiseksi:

  • Päiväkoti-, koulu-, opiskelu- tai työmatkat: matkanteko auton tai bussin sijasta esimerkiksi kävellen, pyörällä tai potkulaudalla.
  • Päiväkodin/koulun liikuntahetket tai opiskelupaikan tarjoamat liikuntamahdollisuudet.
  • Päiväkodin tai koulun ulkonaoloaika, välitunnit tai hyppytunnit. Hyviä vaihtoehtoja ulkoliikuntaan ovat esimerkiksi pallopelit, juoksuleikit tai vaikka naru- tai ruutuhyppely. Myös opiskelun lomassa on hyvä lähteä liikkeelle – liikunta virkistää aivoja!
  • Ohjattu vapaa-ajan liikunta, esimerkiksi liikuntakerhot tai urheiluseuratoiminta.
  • Omaehtoinen vapaa-ajan liikunta: ulkoleikit tai -pelit, metsäseikkailut, kävely- tai pyöräretket, luistelu, hiihto, potkulautailu, skeittaus jne.
  • Arki- ja hyötyliikunta: matkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä, koti- ja pihatyöt, hissin ja liukuportaiden sijaan portaiden kiipeäminen.
  • Ruutuaika: liikuntasuositus sisältää myös suosituksen ruutuajasta, jolla tarkoitetaan television, tietokoneen, älypuhelinten, tablettien sekä pelikonsoleiden ääressä vietettyä vapaa-aikaa. Päivittäinen suositus ruutuajalle on yhteensä laskettuna enintään kaksi tuntia päivässä. Ruutuaika vähentää sekä liikkumista että perheen ja kavereiden kanssa vietettyä aikaa. Vähentämällä istumista ja ruutuaikaa, lisäät lapsen päivittäistä aktiivista aikaa.