Suoraan sisältöön

Nuorten aikuisten syöpäsairaudet

Nuorten aikuisten syöpä on harvinainen

Harva alle 35-vuotias sairastuu syöpään. Onneksi suurin osa sairastuneista paranee.

Suomessa syöpään sairastuu keskimäärin 750 nuorta aikuista eli 18–35-vuotiasta vuodessa. Sinulla on siis käynyt huono tuuri. Yhä useampi syöpää sairastava kuitenkin paranee, kiitos korkealaatuisten ja jatkuvasti kehittyvien syöpähoitojen. Suomessa hoidot ovat huippuluokkaa.

Monilla syöpätyypeillä on erittäin hyvä ennuste. Esimerkiksi ihomelanoomaan sairastuneista 18-35-vuotiaista noin 97 prosenttia, rintasyöpään sairastuneista 88 prosenttia ja kivessyöpään sairastuneista 96 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Joillain syövillä on huonompi ennuste, mutta se ei silti tarkoita, etteikö niistäkin voisi selvitä. Pienellä osalla potilaista on parantumaton tauti, mutta niihinkin on tarjolla yhä enemmän hoitomahdollisuuksia.

Yleisimmät syöpätyypit

Nuorten aikuisten yleisimmät syöpätyypit poikkeavat vanhempien ihmisten syövistä. 20-29-vuotiaiden miesten yleisin syöpä on kivessyöpä. Sen jälkeen yleisimmät ovat Hodgkinin lymfooma, ihomelanooma, aivokasvain ja paksu- ja peräsuolensyöpä.

Kivessyöpä on myös 30-39-vuotiaiden miesten yleisin syöpä. Heillä toiseksi yleisin syöpä on ihomelanooma. Sen jälkeen tulevat aivokasvain, non-Hodgkinin lymfooma ja paksu- ja peräsuolensyöpä.

Naisten yleisimmät syöpätyypit poikkeavat miesten yleisimmistä syöpätyypeistä.

20-29-vuotiaiden naisten yleisin syöpä on ihomelanooma. Heillä toiseksi yleisin syöpä on kilpirauhassyöpä. Sen jälkeen yleisimmät ovat Hodgkinin lymfooma, rintasyöpä ja paksu- ja peräsuolen syöpä.

30-39-vuotiaiden naisten yleisin syöpä on rintasyöpä. Sen jälkeen yleisimmät ovat ihomelanooma, kilpirauhassyöpä, kohdunkaulansyöpä ja paksu- ja peräsuolen syöpä.

Vaikka tietyt syöpätyypit, kuten kivessyöpä, rintasyöpä ja ihomelanooma, ovat lisääntyneet viime vuosina, määrät ovat edelleen verrattain pieniä.

Ihomelanoomaan sairastuu keskimäärin 111, kivessyöpään 91 ja rintasyöpään 84 nuorta aikuista vuodessa. Paksu- ja peräsuolensyöpään sairastuu keskimäärin 41 nuorta aikuista vuodessa.

Riskitekijät

Merkittävä osa nuorten aikuisten syövistä johtuu geneettisestä taustasta eli siitä, että syöpä kulkee suvussa. Silloinkin sattumalla voi olla vaikutusta siihen, sairastuuko kaksi- tai kolmekymppisenä vai vanhuksena — vai sairastuuko koskaan.

Kivessyövistä tiedetään, että laskeutumaton kives on yksi riskitekijä, mutta muita kivessyövälle altistavia tekijöitä ei tunneta.

Osa nuorten aikuisten syövistä voi liittyä elintapoihin. Esimerkiksi liika auringonvalo altistaa ihomelanoomalle, mutta sitä ei tiedetä, miksi joku sairastuu ja toinen ei.

Yksittäisen nuoren aikuisen sairastuttua on yleensä vaikea tai mahdoton arvioida, mistä syöpä johtuu, kertoo HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson. Valtaosasta nuorena sairastuneista ei tiedetä, miksi he sairastuvat.

Hoidot kehittyvät jatkuvasti

Nuorten aikuisten syöpiä hoidetaan kuten muitakin syöpiä. Hoitomenetelmiä ovat leikkaushoito, lääkehoito, sädehoito ja soluterapiat.

Syövän lääkehoitoina käytetään solunsalpaajia eli sytostaatteja, hormonihoitoja, täsmälääkkeitä, immuunipuolustusta vahvistavia hoitoja ja soluterapiaa. Soluterapiaa ovat kantasolusiirrot, joita on käytetty verisyövän hoidossa jo pitkään.

Uusia hoitomuotoja kehitetään jatkuvasti. Viime vuosina leukemioiden ja imusolmukesyöpien hoidossa on otettu käyttöön uudentyyppisiä CAR-T-soluhoitoja, joissa potilaan omia puolustussoluja käsitellään geeniteknologian menetelmin tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsolut.

Ennustetta parantaa aina huomattavasti se, että syöpä havaitaan ja hoidot aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorilla syöpäpotilailla eduksi lasketaan myös se, että he ovat yleensä muutoin perusterveitä eikä heillä useinkaan ole muita sairauksia syövän lisäksi. Jos on hyväkuntoinen ja muilta osin terve, myös hoito on helpompaa ja rankoistakin hoidoista toipuu paremmin.

Jokaista hoidetaan yksilöllisesti

Jos juttelet hoidoistasi muiden syöpään sairastuneiden kanssa, todennäköisesti huomaat, että teitä hoidetaan eri tavalla. Hoidot räätälöidään aina syöpätyypin ja sen levinneisyyden mukaan. Se, millaista hoitoa saa, vaikuttaa siihen, millaisia haittavaikutuksia hoidot aiheuttavat. Haittavaikutuksista taas riippuu, miten sairastunut pystyy jatkamaan arkeaan.

Hoitoyksikössäsi sinulle kerrotaan, miten juuri sinun syöpääsi hoidetaan ja millaisia vaiheita hoitoon kuuluu. Hoitotiimisi tukee sinua muutenkin koko hoitojen ajan. Heiltä voit kysyä ohjeita myös siihen, voitko jatkaa hoitojen aikana työssäkäyntiä, opintoja tai vaikka liikuntaharrastusta ja millaista apua saatat tarvita arjen pyörittämiseen.

Myös meiltä Sylvasta saat tukea jaksamiseen. Keskustelutuki on tärkeä osa hoitoa etenkin hoitojen päättyessä ja seurantavaiheen alkaessa, jolloin säännölliset tapaamiset oman hoitotiimin kanssa harvenevat. Vaikka hoidot päättyvät, tuen tarve ei välttämättä pääty. Tarjoamastamme keskustelutuesta saat lisätietoa täältä.

Syöpähoidoista saattaa aiheutua niin sanottuja myöhäisvaikutuksia. Niidenkin havaitseminen ja hoitaminen kuuluvat hyvään syövän hoitoon. Myöhäisvaikutuksista kerromme lisää täällä.

Tekstin lähteet: HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson ja Suomen Syöpärekisteri.

Lisätietoja:

Kaikki syövästä – yleistä tietoa syövän synnystä, oireista, tutkimuksista ja syöpätaudeista

Suomen Syöpärekisteri – tilastotietoa Suomessa vuodesta 1953 alkaen todetuista syöpätapauksista

Suomen Syöpäpotilaat ry – valtakunnallinen syöpäpotilaiden etujärjestö

Nuoren syöpäpotilaan selviytymisopas – tietoa ja tukea, pdf-muodossa

https://www.ilmansyopaa.fi/ — tietoa riskitekijöistä ja oireista